Summeribileet
Junassa ja jonossa katsoivat oudosti meidän kengännauhakampauksia :( Mun mielestä ne oli aika hienot...!
Hirveetä häsellystä siinä oli alussa narikkamaksujen ja muiden vastaavien asioiden kanssa, samoin ahdistelimme montaa YLEläistä kun meille oli vähän lupailtu että saatais viedä Akille synttärilahja. Ja after all se onnistuikin! Jes! Mutta jäimmepä ainakin Jusun mieleen :)
Haloo Helsinki oli juuri sitä mitä olin odottanutkin, eli aika syvältä. Musan puolesta tommosta mahtuu 13 tusinaan ja muhun ei oikeen iskenyt laulajan nenäsoundi. Kukin tyylillään mutta siis silti. Fintelligens ei myöskään oikein sytyttänyt. Saivat yleisön taputtamaan ja huutamaan lähinnä Rasmuksen avulla :D Totesivat itsekin että "Jusu on teidät houkutellut tänne Rasmuksen avulla että joudutte vähän kuuntelemaan suomiräppiä."
Rasmus veti akustisen setin, mikä oli ihan kivaa, vaikka toisaalta ois ollu kiva riehuakin. Poikaparat oli aika väsyneitä, että ehkä akustinen setti oli parempi ku hyvin väsynyt normaali. Selittivät vielä että olivat nukkuneet edellisenä yönä 3h ja sitten suoraan tuonne. Voi pieniä. Hyvän setin vetivät silti, niillä oli kynttilät ja kaikki! Lauri ja varsinkin Eero kertoilivat Justifyn videosta lisää, mikä oli helpottavaa. Olin jo ehtinyt pelätä pahinta niistä Laurin meikeistä, mutta ne olikin kyyneliä. Ja siis voi Eero! <3
Lauri: "Mulla meni semmoset pienet putket että niitä kyyneliä tuli mun silmistä. Mustia kyyneliä."
Eero: "Eiks ne ollutkaan oikeita?"
Lauri: "Ei ne ollu..."
Eero: "Mä ajattelin että jos syö liikaa salmiakkia niin tulis mustia kyyneliä..." ja sitten se vielä totesi että sori, hän ei oo saanu puhua tarpeeks suomea niin nyt tää on tämmöstä :D
Jossain välissä yleisöstä kuului huuto "Rakkauslaulu!" ja pojat käskivät että vedetään jos tuut ite tänne lavalle laulamaan. No siitä tuli hirvee häsellys, mä olisin voinutkin mennä laulamaan mutta olin väärällä puolella lavaa. Ja kun sieltä toiselta puolelta ei kukaan meinannu mennä! Lopulta sinne joku kömpi mutta se kyllä nolas ittensä kun ei kehdannu laulaa ollenkaan. Pitikö sinne lavalle sitten mennä tunkemaan jos on niin ujo... Eero tarjos sille oman paikkansa ja pisti mikin ja istu ite lattialle basson kanssa... No, yleisö sitten lauloi kun ei se tyttö sitä tehnyt. Ja Lauri komppas aina välillä. Siinä sitten meni biisi tai kaks ja sitten mä karjasin että ufolaulu. Kaikki neljä käänty kattomaan mua :'D Eero totes että "Ai joku muukin haluaa laulamaan" ja Aki jotain siihen perään, en vaan kuullu mitä. Laurin silmissä oli pakokauhua kun se tunnisti mut, että mä oon se joka aina sitä ufolaulua pyytää. Aki oli tunnistanu mut jo aikaisemmin, joten se vaan nauro, samoin Pauli. Kyllä mä huusin että voin mä sen tulla laulamaan jos ette muuten vedä, mut ei siitä sit mitään tullu. Ehkä ihan hyvä, etten nolannut itseäni sen pahemmin. Mä kun en mikään hirveen hyvä laulaja ole.
Niin, ja sitten mulla oli Peep-kyltti! Pauli hekotteli sille ja sanoi ettei osaa ja hetken aikaa kinasin asiasta sen kanssa mutta ei se sit sitä soittanu :( Näytin sille kieltä <3 Herätin myös pojissa hilpeyttä niiden hiusten kanssa. Tai ainakin Paulissa ja Akissa, en tiedä mulkoiliko Lauri niitä vai mun kylttiä, ja Eeron ilmeitä oli hankalampi seurata kun se istu niin kaukana. Vikan biisin aikana Aki vielä nauroi mun kiitoskyltille ja nyökkäs että ole hyvä vaan.
Kun Rrrasmus lopetti niin käytiin aulassa luikauttamassa Kallen johdolla paljon onnea vaan Akille, ja sitten palloiltiin hetki aulassa ennen kun joku YLEläinen tuli sanomaan että Aki on ulkona, menkää sinne. No juostiin sitten ja jutskattiin sen kanssa jonkin aikaa. "Pistä silmät kiinni ni me rakennetaan tää valmiiks" ja sitten kasattiin muffini ja keksit lautaselle. Aki oli oikein otettu. Annettiin myös meidän kortti, onneksi se ei lukenut sitä siinä :'D Poika selitti myös että sillä oli kiire kotiin, mutta ehti se silti meidän kanssa poseerata ja halatakin meitä ennen kun lähti. Onneks kortissa luki kaikki tärkeet asiat kun autuaasti unohdettiin sanoa ne ääneen! :'D Paitsi yks juttu mutta sanon sen sitten ens kerralla.
Sitten vielä Apulanta. Oltiin suurin osa setistä yleisössä, mut sitten mun selkä alkoi krampata liikaa ja mentiin aulaan istumaan ja kuuntelemaan. Ei se paljoa haitannut, kun ens lauantaina on sitten ns. "oikea" Apiksen keikka.
Kaiken kaikkiaan oli aika mukava ilta, kiitos Heidi :) Ja oli aika hauskaa olla kotona jo ennen kymmentä! :D Hämmentävä keikkakokemus sinänsä.
Laurilla oli punaiset villasukat!! Tärkein pointti!! :D
Kuvia on/tulee sitten galleriaan, kattokaatten sieltä jos kengännauhakampaus herätti mielenkiintonne (pitäis saada kuva ehkä tänään..) Nick on san-ni^