(no subject)
Eksyksissä
Huomenna töihin. VIIMEISTÄ kertaa, uskoisin. Elleivät pakota olemaan niitä viimeisiä vuoroja. Toivottavasti eivät. En tahtoisi. En vain haluaisi. Tänään oli kuumaa. Liian kuumaa. Näin Nelan. Juttelimme pitkästä aikaa kunnolla. Oli mahtavaa. Ruttopuisto. Katjan kanssa kävimme hakemassa minun takki. Se oli löytynyt. <3<3<3<3<3<3 Uskomaton tuuri minulla kävi. Aivan outoa, että kerrankin minulla oli onnea. Aina tuo sama takki häviää ja unohtuu. Viimeksi päättäjäis iltana. Ja sitten taas sen löydän. O.o
Katjalle kerroin tapahtumista. Viimeksi torstaina nähtiin ja oli hirveästi kerrottavaa kaikesta. Aina suu vaahdoten selitän. Tapahtuu vaan niin paljon. Muttei missään nimessä liikaa. En valita. Ikinä talvisin ei tapahdu _mitään_. Joitain random keikkoja, joilla ei tapahdu mitään mainitsemisen arvoista.
Toista on kesät. Koko ajan vaan ollaan menossa. Aina ihmisiä jossain. Aina menoa. Aina uusia tuttavuuksia. Aina kaikkea. Talvisin ei ikinä mitään. Talvella ollaan kuin horroksessa ja ollaan koulussa ja odotetaan kesää kuin kuuta nousevaa. Kesä on se juttu miksi jaksaa elää ja opiskella. Niin se on.
Tänään muistelin kunnolla perjantaita. Muistin monia mahtavia yksityiskohtia. Nyt kun takkikin löytyi, niin voisinpa sanoa, että viime perjantai oli ehkä onnistunein ilta ikinä.