(no subject)
kirjoitin pitkästäaikaa. jos jaksatte, niin kertokaa mitä mieltä olette. saatan jatkaa, tai olla jatkamatta. whatever.
Smashing Spike
Jokaisella pienellä Versaceen ja Gucciin verhotulla sielulla täällä on shampanjalasi kädessään. Niitä kohotellaan kun joku on keksinyt tarpeeksi tyhjänpäiväisen aiheen jota juhlistetaan, ja sitten polttava neste valutetaan kurkusta alas, juoksemaan ympyrää ohuissa suonissa, jotka pyrkivät kyynärtaipeista ulos. Kukaan ei viitsi kertoa, että juoma on tänäänkin liian kitkerää ja liian kylmää. Ja juhlien järjestäjä ei viitsi kertoa, että se on oikeasti kuohuviiniä.
Mua ei ole puettu merkkikuteisiin, istun sohvalla rikkinäisissä farkuissa ja T-paidassa, jonka ostin joskus festareilta. Mä en juo shampanjaa, kädessäni on olutpullo jonka ostin marketeilta toissaviikolla. En muista miksi. Se tuntuu kylmältä ihoani vasten ja sykkii elämää. Kertoo, että olen alempiarvoinen. Loistan erilaisuudellani täällä, en kuulu prameilevaan joukkoon. Sitä paitsi mulla on kirkkaan punaiset hiukset, jotka pesen kun ehdin. Ja juuri tällä viikolla satuin olemaan kiireinen. Ihmisiä virtaa verkkaisesti ohitseni, ja aina välillä saan osakseni pistävän katseen joka sanoo: ”Olet saastainen nisti, en suvaitse sinua”, jonka jälkeen kaunis valkaistu hammasrivi sokaisee minut ja verenimijän mielenkiinto on jo siirtynyt muualle. Mä taas olen haihtunut taas kerran savuna ilmaan.
Juuri savuja mä tarvitsen tällä hetkellä enemmän, kuin tyhjää keskustelua muotiväreistä, jotka vaihtuvat tiheämmin kuin olisi tarpeen. Emma istuu vieressäni, ja näyttää kuolleelta. Kysyn onko sillä pilveä.
- Sanoitko jotain? saan vastaukseksi. Pudistan päätäni ja alan kaivaa Emman taskuja. Saan sormenpäilläni otteen pienestä pussista ja kaivan sen esille. Emma hätkähtää ja repii pussin käsistäni, kuin haluaisi suojella sitä.
- Hei, mä tarviin vähän. Come on, vingun ja hymyilen nätisti.
- Sulla on joku roska hampaassa, Emma tuhahtaa ja työntää pussin syvälle rotsinsa povariin.
- Mistä sä kokaa sait? utelen, mutta Emma näyttää taas kovin elottomalta, enkä mä ole mikään ihmeiden tekijä. Olikohan Jeesus koukussa? Mummi ainakin vakuuttaa, että elämä on parasta huumetta, ja se on himouskovainen. Se ei tykkää siitä, että polttelen silloin kun se on käymässä. Heroiini kuulemma haisee. Nauran mummille ja kerron, että hepo tappaa, ja yleensä silloin se lopettaa. En mä polta heroiinia, pilveä vaan, ihan silloin tällöin. Kokaa joissain juhlissa, kun tarvitsen nostoapua. Mä olen kyllä nähnyt mitä hepo tekee ihmisille, enkä mä halua kuolla vielä. Sitä paitsi mä olen nuori, vapaa ja vitun ihana.
..
Smashing Spike
Jokaisella pienellä Versaceen ja Gucciin verhotulla sielulla täällä on shampanjalasi kädessään. Niitä kohotellaan kun joku on keksinyt tarpeeksi tyhjänpäiväisen aiheen jota juhlistetaan, ja sitten polttava neste valutetaan kurkusta alas, juoksemaan ympyrää ohuissa suonissa, jotka pyrkivät kyynärtaipeista ulos. Kukaan ei viitsi kertoa, että juoma on tänäänkin liian kitkerää ja liian kylmää. Ja juhlien järjestäjä ei viitsi kertoa, että se on oikeasti kuohuviiniä.
Mua ei ole puettu merkkikuteisiin, istun sohvalla rikkinäisissä farkuissa ja T-paidassa, jonka ostin joskus festareilta. Mä en juo shampanjaa, kädessäni on olutpullo jonka ostin marketeilta toissaviikolla. En muista miksi. Se tuntuu kylmältä ihoani vasten ja sykkii elämää. Kertoo, että olen alempiarvoinen. Loistan erilaisuudellani täällä, en kuulu prameilevaan joukkoon. Sitä paitsi mulla on kirkkaan punaiset hiukset, jotka pesen kun ehdin. Ja juuri tällä viikolla satuin olemaan kiireinen. Ihmisiä virtaa verkkaisesti ohitseni, ja aina välillä saan osakseni pistävän katseen joka sanoo: ”Olet saastainen nisti, en suvaitse sinua”, jonka jälkeen kaunis valkaistu hammasrivi sokaisee minut ja verenimijän mielenkiinto on jo siirtynyt muualle. Mä taas olen haihtunut taas kerran savuna ilmaan.
Juuri savuja mä tarvitsen tällä hetkellä enemmän, kuin tyhjää keskustelua muotiväreistä, jotka vaihtuvat tiheämmin kuin olisi tarpeen. Emma istuu vieressäni, ja näyttää kuolleelta. Kysyn onko sillä pilveä.
- Sanoitko jotain? saan vastaukseksi. Pudistan päätäni ja alan kaivaa Emman taskuja. Saan sormenpäilläni otteen pienestä pussista ja kaivan sen esille. Emma hätkähtää ja repii pussin käsistäni, kuin haluaisi suojella sitä.
- Hei, mä tarviin vähän. Come on, vingun ja hymyilen nätisti.
- Sulla on joku roska hampaassa, Emma tuhahtaa ja työntää pussin syvälle rotsinsa povariin.
- Mistä sä kokaa sait? utelen, mutta Emma näyttää taas kovin elottomalta, enkä mä ole mikään ihmeiden tekijä. Olikohan Jeesus koukussa? Mummi ainakin vakuuttaa, että elämä on parasta huumetta, ja se on himouskovainen. Se ei tykkää siitä, että polttelen silloin kun se on käymässä. Heroiini kuulemma haisee. Nauran mummille ja kerron, että hepo tappaa, ja yleensä silloin se lopettaa. En mä polta heroiinia, pilveä vaan, ihan silloin tällöin. Kokaa joissain juhlissa, kun tarvitsen nostoapua. Mä olen kyllä nähnyt mitä hepo tekee ihmisille, enkä mä halua kuolla vielä. Sitä paitsi mä olen nuori, vapaa ja vitun ihana.
..