Ensivaikutelmia
Unohdan aina, miten hätkähdyttävän metsäinen ja järvinen maa Suomi on. Liimaudun lentokoneen ikkunaan heti ylitettyämme Suomenlahden, bongailen tuttuja paikkoja. Tällä kertaa reitti on vieras, ja lennämme Helsingin yli pitkälle itään ennen kuin käännymme takaisin laskua varten. Sipoonkorpi näyttää valtavalta pehmeältä sammalmatolta.
Kaikki puhuvat puhelimeen lentokenttäbussissa. Nuorilla naisilla on yhä valtavia mustia ripsipidennyksiä, en edes muista, milloin olisin nähnyt sellaisia Lontoossa muilla kuin strippareilla.
Aurinko paistaa matalalta ja valo on jotenkin levollinen. Puiden lehdet hehkuvat kilpaa auringon kanssa. En ole nähnyt ruskaa kymmeneen vuoteen kuin kerran lentokoneen ikkunasta jossain Wisconsinin tai Marylandin yllä matkalla New Orleansiin.
Kaikki puhuvat puhelimeen lentokenttäbussissa. Nuorilla naisilla on yhä valtavia mustia ripsipidennyksiä, en edes muista, milloin olisin nähnyt sellaisia Lontoossa muilla kuin strippareilla.
Aurinko paistaa matalalta ja valo on jotenkin levollinen. Puiden lehdet hehkuvat kilpaa auringon kanssa. En ole nähnyt ruskaa kymmeneen vuoteen kuin kerran lentokoneen ikkunasta jossain Wisconsinin tai Marylandin yllä matkalla New Orleansiin.