(no subject)

Nov 30, 2008 21:31

Luettuani friends pageä kieltämättä hieman harmittaa, että olen missannut melkoiset bileet. Miulla oli sen sijaan hieman toisella tavalla äärimmäisen mielenkiintoinen viikonloppu.


Myö vietettiin Candacen kanssa viikonloppu Torontossa, jossa oli aiemmin mainitsemani Aboriginal Festival. Ennen kun päästiin itse festivaalille asti kävin vihdoin ostamassa junalippuni Vancouveriin. Se on nyt virallista: lähden Torontosta 13. joulukuuta, hyppään pois junasta 16. ja vietän Jasperissa kolme päivää, ja saavun Vancouveriin 20. joulukuuta. Wohoo!!!



Candace ja Toronton rautatieasema

Myö käytiin myös Chinatownissa ostamassa miulle putkikassi, koska oon shoppaillut täällä niin ahkerasti, ettei miun kamat enää mahdu miun matkalaukkuun. Käytiin myös syömässä kiinalaista lounaaksi.



Chinatown

Festival pidettiin Rogers Centerissä. Matkalla sinne törmäsimme Jackiin:





CN Tower ja Rogers Center

Myö päästiin vihdoin paikanpäälle. Näimme heti ensimmäiseksi valtavan massan ihmisiä värikkäissä asuissaan laulamassa ja tanssimassa. Koko Center raikui.





William oli myös paikalla, myö napattiin hänet mukaamme ja katsottiin jotain mikä ilmeisesti oli tanssikilpailu. Miuta vähän nyppi kun naisilla oli tosi yksinkertaiset vaatteet ja he tanssivat todella hillitysti, vähän vain hypellen, kun taas miesten puvut oli todella koristeltuja ja massiivisia, ja he tanssivat kuin mitäkin sotatanssia.



Naiset hipsuttelemassa. Keskellä näkyvä mies on kai tuomari.



Ja miesten vuoro. Kuva on melko tumma mutta siitä näkyy sekä pukuja että liikkeitä.

Mutta niin upeaa kuin kaikki olikin, niin miun päiväni ehdottomasti tekivät...



...ratsupoliisit!!!

Ne oli niin ihania ja ystävällisiä, juttelivat ja kyselivät meiltä kaikkea. Jenny rakastui!



Jenny pääsi kuvaan ratsupoliisi-sedän kanssa! ♥

Olin äärimmäisen pettynyt kun kuulin, etteivät he oikeasti käytä noita univormuja. Ovat kuulemma ihan vain esittelykamaa. Snif...

Oli tuolla paljon muutakin kuin vain tanssia ja rummutusta (ja ratsupoliiseja). Puolet hallista oli täytetty kojuilla, jotka myivät kaikkea intiaanikamaa. Kaikkea löytyi unikoppareista ja helminauhoista tauluihin ja (oikeisiin) sudennahkoihin. Mie en kuitenkaan ostanut kuin kaksi korttia, koska kaikki oli niin pirun kallista.



William pääsi komian herran kanssa kuvaan.

Lopulta myö lähdettiin pois ja suunnattiin takaisin kohti Chinatownia. Myö syötiin päivälliseksi vietnamilaista, jonka jälkeen mie ja Candace lähdettiin metrolla kohti meijän yöpaikkaa. Mie päätin/pääsin nimittäin ensimmäistä kertaa kokeilemaan couchsurfingia. Lähetin muutamalle ihmiselle Torontossa viestin pyytääkseni majoitusta, ja eräs saksalainen tyttö, Thea, tarjosi meille futoniaan. Thea haki miejät Greenwoodin metroasemalta, jonka vieressä hän asuu, ja myö vietiin kamat hänen kämpilleen. Sit myö hypättiin Candacen kans takas metroon ja mentiin Chruch-Wellesley'in aka gay villageen.

Päädyttiin pieneen paikkaan nimeltä Zelda's, jossa esiintyi 3 drag queenia. Esitys ei missään nimessä ollut laadukas, mutta sitäkin hauskempi. Se koostui siitä kun nuo ihastuttavat leidit lip synkkasivat biisejä (huonosti), ja välissä oli muuta ohjelmaa. Meidät saapuessa paikalle oli vuorossa "best fake orgasm" competition. Ihmisparat, jotka oli huijattu lavalle, joutuivat vuorollaan voihkimaan mikkiin yhden drag queenin nylkyttäessä kannustukseksi. Tyttö nimeltä Lisa voitti ylivoimaisesti. Siinä oli eläytymistä!

Tarjoilijana toimi hoikkia ja kauniita poikia, jotka olivat yläosattomissa ja kaikilla panta + ketju kaulassa. Mie en juonut mitään vettä kummempaa, mutta innostuin tilaamaan omenapiirakkaa jäätelöllä. Candace otti drinking nimeltä Slap the bitch ja oli melko hilpeä loppuillan.

Zelda'sista poistuttuamme myö oltais haluttu vielä jatkaa jossain tanssimestassa, mut myö ei oikein tunnettu paikkoja ja kummallakin painoi univelka. Niinpä myö palattiin puolen yön maissa Thean kämpille.

Yllättävän mukavasti nukutun yön jälkeen myö raahauduttiin bussille ja takas kotiin. Molemmat ollaan tosi tyytyväisiä reissuun, mut rahaa palo ihan liikaa. Ja huomenna on pakko alottaa esseen kirjoitus.

Väsynyt Jenny kiittää ja kuittaa jälleen.
Previous post Next post
Up