Kävin juuri bilettämässä ensimmäisen kerran puoleen vuoteen. Klubi oli kiva, musiikki tanssittavaa, seura mukavaa ja kaikin puolin yo oli onnistunut. Silti, jouduin parin iskuyrityksen kohteeksi, joista yksi oli niin tyypillisen ärsyttävä, että haluan avautua aiheesta tässä, kysyen miespuolisilta ystäviltäni, mistä helvetistä nykymiehet ovat repineet näin surkean iskutavan ja miksi sitä käytetään jatkuvasti?
Tietysti voisin myos ihmetellä, miksi vihkisormus ei aiheuta toivottua reaktiota. Ennen naimisissa olevan naisen tunnisti hunnusta, huivista tai tykkimyssystä, tai siitä, että hiukset sidottiin ylos. Joku tällainen ratkaisu voisi ehkä toimia nytkin - minua ei ainakaan haittaisi pitää hilkkaa tai huivia, jos se lopettaisi tällaisen pelleilyn kokonaan. Menestykseni miesmaailmassa otti ei-toivotun loikan ylospäin heti kun aloin seurustella elämäni ensimmäisen kerran. En oikein tiedä miten torjuisin niljakkaat ihailijat - en voi vastata jokaiseen ystävälliseen tervehdykseen "olen naimisissa, älä puhu mun kanssa". Haluan sitäpaitsi jutella ihmisille - kavereina, you know. Onko se nyt niin vaikeaa? En myoskään elä polyamorisessa suhteessa ystävieni Gemman ja Miken kanssa, kiitos kysymästä täysin vieras mies tanssilattialla*. Mikä helvetin Balylon tämä maa on nykyään?
Niin. Tuosta maailman vastemielisimmasta iskuyrityksestä. Tämä on näkojään aika käytetty, siskonikin valittaa saavansa tätä yoelämässä. Luulisin, että kaikki ujomman oloiset naiset.
Mies alkaa jutella "moi mä oon sejase, asutsä täällä" jne ja tämän smal talk-vaiheen jälkeen heittääkin yhtäkkiä : "Sä olet muuten aika arka ja hermostunut" usein tähän liittyy vielä se, että sen näkee "kehon kielestä". Okei, pitäisiko sitten olla rohkea ja vapautunut, kun on naimisissa ja pohtii, että haluaako tuo olla vain kaveri vaan iskeeko yoseuraksi? Muutenkin, mitä tapahtui kohteliaisuudelle? Onko hyvää käytostä kutsua ventovierasta kireäksi ja hermostuneeksi? Millaista käytostä tämä oikein on? Pitäisiko vastata "Joo, sä taas olet muuten aika lipevä ja tunkeileva ja pystyn lukemaan kaikenlaista paidanraosta tursuavista rintakarvoista"? Oikeasti mitä helvettiä?
No, vastasin tuohon "Joo, olen ujo ja epäsosiaalinen ja tulen klubeille vain tanssimaan" Revi siitä kusipää.
Mietin tuota piiitkällä bussimatkalla klubin jälkeen. Miksi kukaan flirttailisi loukkamalla?
Ja sitten se välähti!
Nykyään ei ole muodikasta olla arka ja hermostunut miesten flirttaillessa - tuollainen herkkä viktoriaaninen neitonen, jonka on tarkoitus teeskennellä kainoa ja pelokasta. Koska naisen pitäisi olla rohkea ja seksuaalisesti vapautunut, tuo todella on sellainen asia, jota kukaan ei halua kuulla itsestään.
Tuohon pitäisi siis vastata pyrkimällä osoittamaan, että mies on väärässä, heittäytymällä rohkeaksi ja tuttavalliseksi, seuraamalla miestä tämän asuntoon ja vällyjen väliin. Koska kuka nyt haluaisi tulla muistetuksi kireänä vanhanapiikana?
Tuo loytyy takuuvarmasti jostain iskuoppaasta ja siksi miehet kokeilevat sitä niin innokkaasti. Koska ei siinä muuten ole mitään järkeä. Jos minä vaikka marssisin jonkun mukavannäkoisen miehen luo klubilla ja esittelisin itseni ja sanoisin jotain tyyliin "sä taidat olla vähän liian humalassa etkä osaa tanssiakaan kovin hyvin", miten rationaalista tuo on? Ihmisille ei vaan puhuta tuolla tavalla.
*Tuohon muuten vastasin sitkeästi teeskentelemällä, etten ymmärtänyt, mitä mies tarkoitti.
Niljake -"Are you with them, or, you know, with them?"
Minä "I don't understand"
Niljake (turhaantuneena) "You know, with them, or with them"
Minä silmät suurina ja vahvalla aksentilla "Sorry, I really don't understand"
Minulla ei nimittäin ole mitään velvollisuutta vastata tuollaiseen mitenkään. Toivottavasti mies otti opikseen ja yrittää seuraavan kerran naista (tai "hakea seksiä" kuten joku sanoi Facebookissa (vähän kuin maitoa lähikaupasta?)) vaikka kehumalla mekkoa ja hiustenväriä. Voisi ehkä onnistuakin.
This is my unimpressed face in clubgear