ja mitä sitten
Elämä ilman sisältöä kahden viikon ajan tuntuu aika kovalta palalta purtavaksi näin liikkuvalle ja toimeliaalle ihmiselle kuin minä. Onneksi ei ole jäljellä kuitenkaan kuin vain 10 päivää, joista onneksi olen jo osalle saanut muovattua suunnitelmia. Onhan tämä toisaalta mukavaa ja moni olisi varmasti halukas vaihtamaan kanssani paikkaa, mutta no täytyy vain nauttia siitä, että on tekemättä mitään. Eilen kylläkin duunailin yhtä taulua ja tajusin, että osa tavaroistani mitä tarvitsen sen tekoon onkin Lahdessa. Elämä puoliksi tyhjässä huoneessa tekee tästä vielä hankalampaa. Joskus aina toivoin, että voisin olla kuten Casu jäädä vain kotiin nukkumaan kun muut lähtevät töihin tai kouluun. Nyt kun jo viime viikolla olin kotona, mitä nyt koko ajan pakkasin tai siivosin, silti! Lopetan ehkä tämän pohjattoman vinettämisen, koska oikeasti minulla riittää kyllä tekemistä. Osotteita pitäisi etsiä, jotta voin lähettää klassiset osoite muuttuu kortit. Nettisivut pitäisi tehdä valmiiksi, joita en ole edes aloittanutkaan, leipoa omenakirsikka piirakkaa ja pitää kahvikutsut (haluan pitää oikein klassiset kahvikutsut hih), mennä sinne perskeleen uimahalliin. Kyllä minä taidan sittenkin pärjätä tämän sisällöttömän elämäni kanssa. Voi, että näistä 10 päivästä tuleekin oikein hauskat!
Mut mut, soitelkaa silti ihmeessä.
Mut mut, soitelkaa silti ihmeessä.