"Tänään oli hyvä päivä, olit onnellinen."
Olen tullut takaisin. Sikäli kun tiesitte minun missään olleenkaan.
Olin tänään suhteettoman hyvällä tuulella, varsinkin heti tultuani kotiin töistä. Päivä vain rullasi jotenkin onnistuneesti. Saatiin välipalalla vesimelonia ja keksit ja aamulla ihastuttava työparini Jutta halusi randomisti halata. Kotiin ja koneelle tultuani totesin tulleeni lisätyksi mesessä kontaktilistalle yhden mukavan ihmisen taholta ja ehdin vielä jutella hetken Helinkin kanssa ennen kuin se livisti kotiin. Ja kuulin viikonlopustakin ihan mieluisia uutisia samalla. Joskus elämä on siis ihan kivaakin.
Toinen eli viimeinen työviikko alkoi siis eilen. Kivaa on ollut, ei ole juuri valittamista. Aika rentoa on, kun paikassa ei oikeasti riitä siivoamista kahdeksi viikoksi. Saadaan istuskella välillä, jei. Sekä henkilökunta että asiakkaat ovat mukavia. Aikaiset aamuherätykset eivät sitten niin mukavia olekaan, mutta eipä niistä nyt kauan enää tarvitsekaan kärsiä. Kesätyöläiskollegani (tai toinen kesäorja, niin kuin meitä tänään nimitettiin) on aivan ylivoimaisen mukava tyyppi, mielelläni pitäisin yhteyttä vielä tämän viikon perjantain jälkeenkin. (Ihminen, joka ei katso oudosti kun sille mainitsee Einstürzende Neubautenin! Pitäähän sellaisesta pitää kiinni.)
Viikonloppuna oli mökkimiitti. Kolmen viikon päästä on toinen mokoma. Ja ensi viikonloppuna mennään Särkänniemeen. Kiirettä pitää. Viikonloppu oli ihana. Tuli Unoakin pelattua tuntitolkulla. (Ja vielä kortinvaihtosäännöillä, jei!) Ja muita pelejä myös. Kerron ehkä enemmän jossain vaiheessa, kun jaksan. Asian ydin tuli jo tuossa.
Ai niin, tiedoksi niille, joille en vielä ole asiaa kertonut: valitsin Turun yliopiston.
Olin tänään suhteettoman hyvällä tuulella, varsinkin heti tultuani kotiin töistä. Päivä vain rullasi jotenkin onnistuneesti. Saatiin välipalalla vesimelonia ja keksit ja aamulla ihastuttava työparini Jutta halusi randomisti halata. Kotiin ja koneelle tultuani totesin tulleeni lisätyksi mesessä kontaktilistalle yhden mukavan ihmisen taholta ja ehdin vielä jutella hetken Helinkin kanssa ennen kuin se livisti kotiin. Ja kuulin viikonlopustakin ihan mieluisia uutisia samalla. Joskus elämä on siis ihan kivaakin.
Toinen eli viimeinen työviikko alkoi siis eilen. Kivaa on ollut, ei ole juuri valittamista. Aika rentoa on, kun paikassa ei oikeasti riitä siivoamista kahdeksi viikoksi. Saadaan istuskella välillä, jei. Sekä henkilökunta että asiakkaat ovat mukavia. Aikaiset aamuherätykset eivät sitten niin mukavia olekaan, mutta eipä niistä nyt kauan enää tarvitsekaan kärsiä. Kesätyöläiskollegani (tai toinen kesäorja, niin kuin meitä tänään nimitettiin) on aivan ylivoimaisen mukava tyyppi, mielelläni pitäisin yhteyttä vielä tämän viikon perjantain jälkeenkin. (Ihminen, joka ei katso oudosti kun sille mainitsee Einstürzende Neubautenin! Pitäähän sellaisesta pitää kiinni.)
Viikonloppuna oli mökkimiitti. Kolmen viikon päästä on toinen mokoma. Ja ensi viikonloppuna mennään Särkänniemeen. Kiirettä pitää. Viikonloppu oli ihana. Tuli Unoakin pelattua tuntitolkulla. (Ja vielä kortinvaihtosäännöillä, jei!) Ja muita pelejä myös. Kerron ehkä enemmän jossain vaiheessa, kun jaksan. Asian ydin tuli jo tuossa.
Ai niin, tiedoksi niille, joille en vielä ole asiaa kertonut: valitsin Turun yliopiston.