"För dig skiner stjärnorna/ på himlen nu i natt/ Aldrig så strålande - i tusental"
BAO: "För dig"
Ahdistuin kahvitunnilla hetkeksi niin totaalisesti, että luulin päänuppini poksahtavan. Tikkien poisto selittäneen tuon fyysisen puolen, psyykkinen puoli taas - joo, eiköhän se vain ole parasta todeta minun olevan hullu ja viallinen. Perjantaina Svenssonien rentoutumisilta. Jos tuntuu yhtä ahdistavalta, tiedän vältellä sen jälkeen tuontapaisia sosiaalisia tilanteita jonkin aikaa. (Ei sillä, oli minulla hauskaakin ja nauroin aika paljon. Mutta silti.)
Olen taas taantunut siihen vaiheeseen, jossa on vain äärimmäisen harvoja ihmisiä, joiden seura kelpaa. Muut saavat niskakarvani pystyyn ja raivokohtauksen hyvin aluilleen. Se kiukuttaa, sillä yliopistoihmisten selvä enemmistö kuuluu juuri tuohon raivostuttavaan, ahdistavaan ihmisjoukkoon. (Ja jos nyt mietit, kuulutko itse siihen porukkaan, riittää, että mietit, puhunko sinulle. Jos puhun tai en pakene jatkuvasti seurastasi, mitä todennäköisimmin kuulut siedettävään joukkoon.) Minä tahdon Hurrin. Hurri ymmärtää. Hurri osaa sanoa Ne Oikeat Sanat. Hurri ei ala puhua korvatulehduksestaan, kun minä kerron saaneeni uuden masennusdiagnoosin, olevani ihan rikki, poikki ja palasina ja näin päin pois. Olkoonkin sitten pettävä idiootti. Nyt, kun Bennyä ei enää ole, Duckie on myös parhaista parhain ystäväni - ja ainoa, joka osaa auttaa, kuten tässä alkaa hiljalleen vaikuttaa.
I'm too lazy to translate all of it into English. Sorry, dears. The point is pretty much that I have started to feel quite physically ill in social situations. I am going to give them one more chance on Friday. If it doesn't work, I am going to turn into a hermit temporarily (i.e. until I feel better). There are but a few people who don't annoy the living daylight out of me - and my ex happens to be one of them. He's pretty much the only one who can comfort me, who finds The Right Words To Say, and so forth. Even if he is a cheating jerk. Now that Benny is no more, he is my best friend.
Sain hautajaispuheen valmiiksi viime yönä. Duckie oikolukee sitä parhaillaan. Säälin itseäni ja valitsin vähemmän hienoja sanoja, jotka ehkä saavat ruotsini kuulostamaan kehittymättömämmältä kuin se on, mutta toisaalta ovat helpompia muistaa ja lausua. Kaikki keinot käytetään, jotten nolaisi itseäni saamalla julkista itkukohtausta. I haz the cunningz. Aika peruspullaa siitä tuli, mutta ajanee asiansa. Ei kai tyhmältä Tiinalta voi mitään kummempaa odottaakaan.
I finished writing my little speech for the funeral. It turned out okay, I guess. I deliberately chose to use somewhat simple words and grammatical structures in it. That makes it easier to both remember and pronounce, even if it makes me sound language-wise more like a rookie than I really am. Can't have it all, I guess.
Ah, minulla on päällänsä vanha kunnon olen maailman paskin ihminen -fiilis. Lanttumaakarin mukaan se on ihan normaalia, kun masentelee, mutta en minä siitä silti tykkää, kerpele. Fiilistäni yritettiin parantaa lahjomalla minua BAO 3:lla. Dansbandsmusik ei kuitenkaan oikein iske. Varsinkaan, kun kappaleiden nimet ovat tyyliin "Nu mår jag mycket bättre" ('nyt voin paljon paremmin'), "Du frälste mig i sista stund" ('pelastit minut viime hetkellä') ja näin. Tosin "Calle J:s vals" sai minut virnistämään. Hehe. Ja onhan Tommy K ihanaakin ihanampi. Mutta silti.
I feel like the bloody worst person in the whole world again. The shrink said it is quite normal when you have been diagnosed with depression, but that doesn't mean that I should like it. The ex tried to cheer me up by sending me some music, but it is WAY too cheery for my current state of mind. Seriously. The songs have names such as "Nu mår jag mycket bättre" ('now I'm feeling much better') and "Du frälste mig i sista stund" ('you saved me at the last moment'). Still, the idea is what counts, I guess. And Tommy K does sound adorably adorable.
Minulla on p-i-t-k-ä-s-t-ä aikaa sellainen olo, että tahtoisin vetää alkoholia kunnes lähtee taju ja/tai henki. En vain voi, ja sekös suomeksi sanottuna vituttaa. Eikä se mitään auttaisi, kyllä minä sen tiedän.
I really, really want to get so drunk that I can't remember my own bloody name. Too bad I can't do that. (Well, I can, but I really shouldn't.) That makes me rather p*ssed off, to be honest. Not that getting drunk would really help.
Olen ajatellut pistää nettijuttuja uusiksi. Vaihdella käyttäjätunnuksia mm. YouTubessa, Last.fm:ssä, Windows Livessä (inkl. mese) ja niin päin pois. Ilmoittelen täällä sitten, jos jotain teen. Saatte lisäillä tai hypätä kelkasta, miten tahdotte.
I am going to make some minor changes concerning my online identity, if you know what I mean. Change my usernames in places such as YouTube, Last.fm and Windows Live (incl. the messenger). I'll let you guys know when/if I get something done.
Ahdistuin kahvitunnilla hetkeksi niin totaalisesti, että luulin päänuppini poksahtavan. Tikkien poisto selittäneen tuon fyysisen puolen, psyykkinen puoli taas - joo, eiköhän se vain ole parasta todeta minun olevan hullu ja viallinen. Perjantaina Svenssonien rentoutumisilta. Jos tuntuu yhtä ahdistavalta, tiedän vältellä sen jälkeen tuontapaisia sosiaalisia tilanteita jonkin aikaa. (Ei sillä, oli minulla hauskaakin ja nauroin aika paljon. Mutta silti.)
Olen taas taantunut siihen vaiheeseen, jossa on vain äärimmäisen harvoja ihmisiä, joiden seura kelpaa. Muut saavat niskakarvani pystyyn ja raivokohtauksen hyvin aluilleen. Se kiukuttaa, sillä yliopistoihmisten selvä enemmistö kuuluu juuri tuohon raivostuttavaan, ahdistavaan ihmisjoukkoon. (Ja jos nyt mietit, kuulutko itse siihen porukkaan, riittää, että mietit, puhunko sinulle. Jos puhun tai en pakene jatkuvasti seurastasi, mitä todennäköisimmin kuulut siedettävään joukkoon.) Minä tahdon Hurrin. Hurri ymmärtää. Hurri osaa sanoa Ne Oikeat Sanat. Hurri ei ala puhua korvatulehduksestaan, kun minä kerron saaneeni uuden masennusdiagnoosin, olevani ihan rikki, poikki ja palasina ja näin päin pois. Olkoonkin sitten pettävä idiootti. Nyt, kun Bennyä ei enää ole, Duckie on myös parhaista parhain ystäväni - ja ainoa, joka osaa auttaa, kuten tässä alkaa hiljalleen vaikuttaa.
I'm too lazy to translate all of it into English. Sorry, dears. The point is pretty much that I have started to feel quite physically ill in social situations. I am going to give them one more chance on Friday. If it doesn't work, I am going to turn into a hermit temporarily (i.e. until I feel better). There are but a few people who don't annoy the living daylight out of me - and my ex happens to be one of them. He's pretty much the only one who can comfort me, who finds The Right Words To Say, and so forth. Even if he is a cheating jerk. Now that Benny is no more, he is my best friend.
Sain hautajaispuheen valmiiksi viime yönä. Duckie oikolukee sitä parhaillaan. Säälin itseäni ja valitsin vähemmän hienoja sanoja, jotka ehkä saavat ruotsini kuulostamaan kehittymättömämmältä kuin se on, mutta toisaalta ovat helpompia muistaa ja lausua. Kaikki keinot käytetään, jotten nolaisi itseäni saamalla julkista itkukohtausta. I haz the cunningz. Aika peruspullaa siitä tuli, mutta ajanee asiansa. Ei kai tyhmältä Tiinalta voi mitään kummempaa odottaakaan.
I finished writing my little speech for the funeral. It turned out okay, I guess. I deliberately chose to use somewhat simple words and grammatical structures in it. That makes it easier to both remember and pronounce, even if it makes me sound language-wise more like a rookie than I really am. Can't have it all, I guess.
Ah, minulla on päällänsä vanha kunnon olen maailman paskin ihminen -fiilis. Lanttumaakarin mukaan se on ihan normaalia, kun masentelee, mutta en minä siitä silti tykkää, kerpele. Fiilistäni yritettiin parantaa lahjomalla minua BAO 3:lla. Dansbandsmusik ei kuitenkaan oikein iske. Varsinkaan, kun kappaleiden nimet ovat tyyliin "Nu mår jag mycket bättre" ('nyt voin paljon paremmin'), "Du frälste mig i sista stund" ('pelastit minut viime hetkellä') ja näin. Tosin "Calle J:s vals" sai minut virnistämään. Hehe. Ja onhan Tommy K ihanaakin ihanampi. Mutta silti.
I feel like the bloody worst person in the whole world again. The shrink said it is quite normal when you have been diagnosed with depression, but that doesn't mean that I should like it. The ex tried to cheer me up by sending me some music, but it is WAY too cheery for my current state of mind. Seriously. The songs have names such as "Nu mår jag mycket bättre" ('now I'm feeling much better') and "Du frälste mig i sista stund" ('you saved me at the last moment'). Still, the idea is what counts, I guess. And Tommy K does sound adorably adorable.
Minulla on p-i-t-k-ä-s-t-ä aikaa sellainen olo, että tahtoisin vetää alkoholia kunnes lähtee taju ja/tai henki. En vain voi, ja sekös suomeksi sanottuna vituttaa. Eikä se mitään auttaisi, kyllä minä sen tiedän.
I really, really want to get so drunk that I can't remember my own bloody name. Too bad I can't do that. (Well, I can, but I really shouldn't.) That makes me rather p*ssed off, to be honest. Not that getting drunk would really help.
Olen ajatellut pistää nettijuttuja uusiksi. Vaihdella käyttäjätunnuksia mm. YouTubessa, Last.fm:ssä, Windows Livessä (inkl. mese) ja niin päin pois. Ilmoittelen täällä sitten, jos jotain teen. Saatte lisäillä tai hypätä kelkasta, miten tahdotte.
I am going to make some minor changes concerning my online identity, if you know what I mean. Change my usernames in places such as YouTube, Last.fm and Windows Live (incl. the messenger). I'll let you guys know when/if I get something done.