Nov 19, 2009 21:36
Viikot vierii valtavan nopeasti ja tuntuu ettei tapahdu silti mitään. Kouluun menee kaikki aika. Esimerkkinä kerrottakoon nyt vaikka kaksi viimeistä päivää. Eilen lähdin kouluun kahtakymmentä vaille kahdeksan ehtiäkseni tunnille, joka alkoi puoli yhdeksältä. Kymmeneltä oli kymmenen minuutin tauko. Puoli kahdeltatoista (tai vähän ennen) loppui sen aineen tunnit, minkä jälkeen oli aikaa syödä. Puoli yhdeltä alkoi italiantunnit, jotka loppuivat vähän ennen puoli kolmea. Puoli kolmeksi ehti juuri siirtyä seuraavaan luokkaan, jossa tunnit loppuivat puoli seitsemältä. Peruskeskiviikko siis. Maanantai on samanlainen. Mutta ei siinä vielä kaikki. Sitten kotiin tekemään läksyjä. Annoin itselleni tunnin aikaa jumittaa ennen kuin aloin piirtää. Piirsin yli kahteentoista ja yhdeltä nukkumaan. Aamulla heräsin kahdeksalta, jotta ehdin viimeistellä piirroksia ja käydä kirjastossa ottamassa kopioita koulua varten. Sieltä sitten koululle, missä ensin tapasin ryhmätyöhön liittyen yhden tytön ja sen jälkeen puoli kahdeltatoista alkoi tunti. Sieltä jouduin lähtemään etuajassa vähän yli yksi seuraavalle tunnille, joka oli joku puuseminaari (eri toimipisteessä, niin että sai hetken matkata). Sen alkamista täytyi sitten kumminkin odottaa jonkin aikaa niin ehti syödä eväitä. Puoli kolmelta alkoi seminaari, mutta siellä oli niin paljon ihmisiä, että jouduimme seisomaan takana. Ei saanut edes nojata seinään. Viideltä oli vartin tauko, minkä jälkeen pääsi istumaan. Seminaari loppui varttia yli seitsemän. Ratikka tuli kerrankin niin ettei joutunut odottamaan juurikaan. Kotona olin vähän vaille kahdeksan. Huomenna onneksi alkaa vasta puoli kolmelta. Saa nukkua pitkään.