(no subject)
olen päässyt kuuteen liuskaan, jee! entisestä reilusta seitsemästä. huomaan vaan taas jälleen, että mitä enemmän lukee, sitä vähemmän tajuaakin jotain asiaa. niinkuin vaikka ilmiötä (tai onko se nyt ilmiö) camp. niin se on vähän masentavaa. eikä ikinä pääse sylttytehtaalle asti. tuntuu, että pitäisi ottaa kaikki huomioon, ettei tulisi inhottavia kysym,yksiä, mutta sitten koko 15 minsaa menisi vaan sen esittelyyn, mistä on tietoinen, eikä olisi omia johtopäätöksiä aineistosta. yritän keskittyä niihin. äsken tajusin, että olen ehkä uskoton otsikolleni! ja se on jo pahempi juttu. täytyy lievennellä joitakin sanomisia.
eilen tuli taas tyypillinen "plää, en jaksa tehdä mitään, ehkä voisin jättää ton huomiseen, en mää osaa enkä halua lähteä mihinkään". mutta sitten tein ruokaa, siivoilin ja vien kierrätyskamoja, ostin karkkia ja kirjoitin. ja olen jo hyvässä vaiheessa. päätin tehdä vaan kalvon enkä jaettavaa monistetta, kun määrää on vaikea arvioida. enkä ehkä muutenkaan halua jättää fyysisiä jälkiä itsestäni.
kohta lähen töihin. mut ensin vielä rutistusta paperin kanssa.
eilen tuli taas tyypillinen "plää, en jaksa tehdä mitään, ehkä voisin jättää ton huomiseen, en mää osaa enkä halua lähteä mihinkään". mutta sitten tein ruokaa, siivoilin ja vien kierrätyskamoja, ostin karkkia ja kirjoitin. ja olen jo hyvässä vaiheessa. päätin tehdä vaan kalvon enkä jaettavaa monistetta, kun määrää on vaikea arvioida. enkä ehkä muutenkaan halua jättää fyysisiä jälkiä itsestäni.
kohta lähen töihin. mut ensin vielä rutistusta paperin kanssa.