Sep 05, 2005 23:49
Puhuin puolitoista tuntia puhelimessa lapsuudenystävän kanssa. Aineistonhankinta on rankkaa puuhaa. Oli ilahduttavaa kuulla Heidistä, vaikka välillämme on tapahtunut paljon, ja myös ikäviä. Oli hyvä puhua - Heidi ei ole muuttunut. Kyselin Jussista, josta kirjoitan henkilökuvaa. Heidi muisti aika paljon, ja (tietysti) aivan erilaisella tavalla kuin minä. Kuva päässäni alkaa rakentua. Joudun ehkä soittamaan vielä henkilölle (Jussille) itselleen. En tosin tiedä, kertoisiko lapsuudensankarini minulle mitään elämästään. Se selvinnee kysymällä. Alan puuhailla, kirjoittaminen ottaa aikaa.
PS. Elämän sisin tarkoitus vaivaa minua edelleen.