Ei tässä ole mitään moniselitteistä / olen vain jotenkin palaamassa kotiin
Säälittävää. Kello on vajaa yhdeksän. Tulen kymmeneksi kouluun. Arvatkaa missä olen? No niin. Hei, meillä ei ole kotona nettiyhteyttä!
Pääsen tänään kotiin. Eilen kiellettiin tulemasta. Äidin mielestä olisi parempi minun mennä viime yöksi poikkikselle yöksi. Tänään pitää soittaa josko kotiin jo saisi tulla. Joohehe, ei minua ulos ole heitetty. Jos nyt kuitenkin vaan tahtoisi asua talossa, jossa on lamput ja lämmintä vettä. Ja Internet-yhteys, mutta se on kai liikaa pyydetty. Indeed, en eilen aamulla tajunnut tarpeeksi lähtiessäni sen olevan viimeinen kerta, kun ikinä astun ko. talon ovesta ulos. Tai sisään. Vietin hetken tosiaan miettien sitä, miten mahdollinen taloonpalaamiseni suhtautuisi oletukseen, etten enää koskaan poistu. Skenaario sisälsi ei-poistumista.
Ei se heilauttanut minua vain niin hetkeäkään. Joskus mietin, välitänkö asioista liian vähän. Eniten pelottaa se, etten osaa olla, kun ei ole kotia. Lakkaan nukkumasta ja menetän järkeni. Mietin myöskin sitä, mikä on kodin ja talon suhde. Näin unen itsestäni avautumassa koulukaverille nyyhkien siitä, kuinka elämältäni meni pohja minusta tullessa koditon.
Kuitenkin herään hetken päästä huomaten, ettei silläkään ollut mitään väliä. Ei se ollutkaan niin jännää. "Asutaan nyt sitten jossain".
Eniten minua viime aikoina on pelottanut hermoromahduksen lisäksi ajatus siitä, ettei "silläkään ole mitään väliä. Antaa sen olla." Aika vitun epäinhimillistä.
Niin tosiaan käännös:
Muutettiin.
Pääsen tänään kotiin. Eilen kiellettiin tulemasta. Äidin mielestä olisi parempi minun mennä viime yöksi poikkikselle yöksi. Tänään pitää soittaa josko kotiin jo saisi tulla. Joohehe, ei minua ulos ole heitetty. Jos nyt kuitenkin vaan tahtoisi asua talossa, jossa on lamput ja lämmintä vettä. Ja Internet-yhteys, mutta se on kai liikaa pyydetty. Indeed, en eilen aamulla tajunnut tarpeeksi lähtiessäni sen olevan viimeinen kerta, kun ikinä astun ko. talon ovesta ulos. Tai sisään. Vietin hetken tosiaan miettien sitä, miten mahdollinen taloonpalaamiseni suhtautuisi oletukseen, etten enää koskaan poistu. Skenaario sisälsi ei-poistumista.
Ei se heilauttanut minua vain niin hetkeäkään. Joskus mietin, välitänkö asioista liian vähän. Eniten pelottaa se, etten osaa olla, kun ei ole kotia. Lakkaan nukkumasta ja menetän järkeni. Mietin myöskin sitä, mikä on kodin ja talon suhde. Näin unen itsestäni avautumassa koulukaverille nyyhkien siitä, kuinka elämältäni meni pohja minusta tullessa koditon.
Kuitenkin herään hetken päästä huomaten, ettei silläkään ollut mitään väliä. Ei se ollutkaan niin jännää. "Asutaan nyt sitten jossain".
Eniten minua viime aikoina on pelottanut hermoromahduksen lisäksi ajatus siitä, ettei "silläkään ole mitään väliä. Antaa sen olla." Aika vitun epäinhimillistä.
Niin tosiaan käännös:
Muutettiin.