Noususuhdanne 8DD
Lupasin itselleni päivittää tänään journalia. Hassua, kuinka vapaaehtoisesti valituista viihdykkeistä tulee ensin velvotteita ja nopeasti sen jälkeen kammottavia pakkoja. No mut, tämä toimii terapiana, ajanviejänä ja ihan muutenkin hauskana puuhana. Ja olisi liian läpinäkyvää vain lukea lj-kavereiden friends onlyt postaamatta ikinä itse mitään.
Ai mikä loma loppui eilen? Piru, oli niin kiire olla tekemättä mitään etten huomannut ajan matelua/rientämistä/jotain. Eipä oikeammin ole koko viikosta mitään kerrottavaa, joten en kerro. Eikö olekin surullista, että viikko voi rientää ohi ilman että koet tai opit mitään uutta? Seitsemän päivää. Mutten oikeastaan valita. Neutraalikin on ihan hyvä. Neutraali on olotila, jossa pääsee sängystä ylös 8)
Tai hei, kyllä jotakin tapahtui. Tein hei Tetriksessä enkat. 164 riviä. Oikeasti pelottaa jo mun kaikkein oleellisimpien mielen perusrakenteiden muokkautuminen Tetriksen mukaan. Ennen siitä näki unta. Sitten niitä palikoita näki sulkiessaan silmät. Sitten välillä muutenkin silloin, kun ei vain ajatellut mitään. Nykyään ajattelen ajatukseni nuolinäppäinten äänten mukaan. Ei sinänsä, että siinä mitään vikaa olisi. Addiktio vaan ei ylipäätään ole hassu olotila. Siitä jää jotenkin vajavainen olo.
Niin tosiaan, tämänhetkisen elämäni kliimaksi:
Sain ostettua Valintatalosta siideriä!
\o\ \o| \o/ |o/ /o/
Vielä se on jännää, tyttöseni. Pitäähän tästä nyt jotain riemua repiä ennen kuin rupsahtaa ensi vuoden heinäkuussa.
Mut tosiaan, vietettiin sitten ihan kiva viikonloppu. Syötiin vähän, juotiin vähän, oltiin vähän tyhmiä ja nukuttiin vähän. Mutta hyvä fiilis jäi, sunnuntaista varsinkin. Se oli hienoa, pitkästä aikaa ylipäätään jää hyvä fiiwis mistään. On taas paljon parempi olo kuin hetkinen sitten. Ja se on hyvä se. Kävelin maailman parhaassa säässä maailman parhaimman matkan en maailman parhaaseen paikkaan, mutta ihan kivaan paikkaan silti. Sit tein kivoja juttuja. Lauleskelin. Keikka kohta. Biisit suht valmiita. Alan kohta osata. Laulan paremmin kuin ennen, kai. En kehtaa alkaa vinkumaan keneltäkään, joka oikeasti kuuntelee, kehuja. Tai niin, miksi odotan kehuja. Mut kai mä nyt osaan hei ;[ Vaikeeta kun ei voi tietää.
Pah, osaan minä.
Koulustakaan en jaksa valittaa. Ei asioita, jotka täytyy tehdä, saa tehtyä muuten kuin itse tekemällä. Jos se on mahdotonta, sitten ne eivät tule tehdyksi. Siksi täytyy viimeiseen asti luottaa siihen, että osaa ja pystyy. Ja jaksaa. Ja öö jotain, jossain vaiheessa jotain.
Mutta mikäköhän olisi se maailman paras paikka?
"Oman pojan kainalo =)"
Yhyy kuole.
En tiedä. Mutta maailman parhaan asian tiedän.
Ilmainen kahvi.
Oikeasti käsittämätön ajatus. Jotain niin perkeleellisen vitaalia, jota ilman ei vaan pärjää. Ja sitten äiti vaan ostaa sitä minulle kaappiin. Sitä on ihan vitusti. Oikea elämän ihme on se, kuinka monta kupillista kahvia saa yhdestä ainoasta kahvipaketista. Ehtymätön nuoruuden lähde, viisasten kivi. Ei ihme, että kahvibisnes on maailman toisiksi suurin.
Puhumattakaan kebabmestoista! Herra Jeesukselle kiitos niistä. "Osta vitosen kebab ja pelaa seuraavat 5 tuntia korttia ilmaisen, tyhjenemättömän kahvikupin ääressä". Ei voi olla uskomatta taivaallisiin voimiin, kun tuntematon sanoo: "Kahvi on ilmaista". Läheisrakkautta puhtaimmillaan. Joku muukin on ymmärtänyt olemassaolon tarkoituksen! Palvele ja tule palvelluksi. Mutta rehellisiä jos ollaan, pisin aika jonka olen kebablandiassa kerrallaan viettänyt on vain joku 3 ja puoli tuntia. Eli ihan amatöörisuoritus.
Mut hui. Just ilmotettiin, notta huomenna kuvaillaan. Bändipotrettii! Yhyy mun finninaama ja juurikasvu. Mut en jaksa välittää! \o/ Poseerataan jossain Henkan autotallissa johtojen seassa ja ollaan tr00. Huolestuttaa kyl se, etten osaa olla näyttämättä p0serilta omistaessani pelkästään mustia vaatteita. Tai no, on mulla yksi punainen paita, mutta oikeastaan se ei ole minun. En vain koskaan palauttanut sitä. Eli se on minun.
Ai mikä loma loppui eilen? Piru, oli niin kiire olla tekemättä mitään etten huomannut ajan matelua/rientämistä/jotain. Eipä oikeammin ole koko viikosta mitään kerrottavaa, joten en kerro. Eikö olekin surullista, että viikko voi rientää ohi ilman että koet tai opit mitään uutta? Seitsemän päivää. Mutten oikeastaan valita. Neutraalikin on ihan hyvä. Neutraali on olotila, jossa pääsee sängystä ylös 8)
Tai hei, kyllä jotakin tapahtui. Tein hei Tetriksessä enkat. 164 riviä. Oikeasti pelottaa jo mun kaikkein oleellisimpien mielen perusrakenteiden muokkautuminen Tetriksen mukaan. Ennen siitä näki unta. Sitten niitä palikoita näki sulkiessaan silmät. Sitten välillä muutenkin silloin, kun ei vain ajatellut mitään. Nykyään ajattelen ajatukseni nuolinäppäinten äänten mukaan. Ei sinänsä, että siinä mitään vikaa olisi. Addiktio vaan ei ylipäätään ole hassu olotila. Siitä jää jotenkin vajavainen olo.
Niin tosiaan, tämänhetkisen elämäni kliimaksi:
Sain ostettua Valintatalosta siideriä!
\o\ \o| \o/ |o/ /o/
Vielä se on jännää, tyttöseni. Pitäähän tästä nyt jotain riemua repiä ennen kuin rupsahtaa ensi vuoden heinäkuussa.
Mut tosiaan, vietettiin sitten ihan kiva viikonloppu. Syötiin vähän, juotiin vähän, oltiin vähän tyhmiä ja nukuttiin vähän. Mutta hyvä fiilis jäi, sunnuntaista varsinkin. Se oli hienoa, pitkästä aikaa ylipäätään jää hyvä fiiwis mistään. On taas paljon parempi olo kuin hetkinen sitten. Ja se on hyvä se. Kävelin maailman parhaassa säässä maailman parhaimman matkan en maailman parhaaseen paikkaan, mutta ihan kivaan paikkaan silti. Sit tein kivoja juttuja. Lauleskelin. Keikka kohta. Biisit suht valmiita. Alan kohta osata. Laulan paremmin kuin ennen, kai. En kehtaa alkaa vinkumaan keneltäkään, joka oikeasti kuuntelee, kehuja. Tai niin, miksi odotan kehuja. Mut kai mä nyt osaan hei ;[ Vaikeeta kun ei voi tietää.
Pah, osaan minä.
Koulustakaan en jaksa valittaa. Ei asioita, jotka täytyy tehdä, saa tehtyä muuten kuin itse tekemällä. Jos se on mahdotonta, sitten ne eivät tule tehdyksi. Siksi täytyy viimeiseen asti luottaa siihen, että osaa ja pystyy. Ja jaksaa. Ja öö jotain, jossain vaiheessa jotain.
Mutta mikäköhän olisi se maailman paras paikka?
"Oman pojan kainalo =)"
Yhyy kuole.
En tiedä. Mutta maailman parhaan asian tiedän.
Ilmainen kahvi.
Oikeasti käsittämätön ajatus. Jotain niin perkeleellisen vitaalia, jota ilman ei vaan pärjää. Ja sitten äiti vaan ostaa sitä minulle kaappiin. Sitä on ihan vitusti. Oikea elämän ihme on se, kuinka monta kupillista kahvia saa yhdestä ainoasta kahvipaketista. Ehtymätön nuoruuden lähde, viisasten kivi. Ei ihme, että kahvibisnes on maailman toisiksi suurin.
Puhumattakaan kebabmestoista! Herra Jeesukselle kiitos niistä. "Osta vitosen kebab ja pelaa seuraavat 5 tuntia korttia ilmaisen, tyhjenemättömän kahvikupin ääressä". Ei voi olla uskomatta taivaallisiin voimiin, kun tuntematon sanoo: "Kahvi on ilmaista". Läheisrakkautta puhtaimmillaan. Joku muukin on ymmärtänyt olemassaolon tarkoituksen! Palvele ja tule palvelluksi. Mutta rehellisiä jos ollaan, pisin aika jonka olen kebablandiassa kerrallaan viettänyt on vain joku 3 ja puoli tuntia. Eli ihan amatöörisuoritus.
Mut hui. Just ilmotettiin, notta huomenna kuvaillaan. Bändipotrettii! Yhyy mun finninaama ja juurikasvu. Mut en jaksa välittää! \o/ Poseerataan jossain Henkan autotallissa johtojen seassa ja ollaan tr00. Huolestuttaa kyl se, etten osaa olla näyttämättä p0serilta omistaessani pelkästään mustia vaatteita. Tai no, on mulla yksi punainen paita, mutta oikeastaan se ei ole minun. En vain koskaan palauttanut sitä. Eli se on minun.