pitkästä aikaa
Oho! Aika menee nopeaa, viimeisestä on jo lähemmäs kk. Päivityksestä meinaan..
No mitäs tähän kuukauteen on kuullunukkaan?
Koulu alko. Voin kertoa, että koskaan ei ole ollut niin hankala sopeutua takasin arkeen kuin täällä ja loman jälkeen. No angstia kesti viikon ja kyllä tämä nyt jo sujuu ihan ok.
Toisekseen, uusi perhe. Tykkään tästä perheestä. Tämä on siis se eka perhe missä taitaa olla enempi tietoa minun ensimmäisessä postauskessa. Ehkä ne pikkusiskot ja veljet ei olekaan niin ihania, kuin luulin. Mutta minä olen maailman ihanin pikkusisko ja sitä rataa.. ;D
Nyt tähän väliin, että ostin KAT-TUNin levyn.. ja uuh aah tämä on yllättävän hyvä.
Koulussa oli kokeita ja kuten normaalisti, enkku-luokalla kun olen niin kolme englannin-koetta tehtiin. Meni jopa paremmin kuin viimeksi ja tähän en sentäs lukenut kun ne summary - monisteet.
Oli minulla oma kanji-koekkin ja meni IHAN hyvin, kun en muistanut siihenkään lukea. Ja pakko hehkuttaa, että opettaja sano, että kirjoitan kanjit kauniisti. Kanjit on siis niitä kiinalais-peräisiä sana-merkkejä. Kokeiden jälkeen käytiin sitten vihdoinkin syömässä okonomiyakia Mamikon, Rinan, Koichiron, Akita-kunin ja Oggun-kunin kanssa. Ja siittä alko putki. Hahaa..
Ne on kaikki kakkosella (paitsi mä). Ja tästä näkee kuinka puhadasta on sen jälkeen ku on okonomiyakit tehty.. Meidän koulupuvut..
Samana päivänä (vai oliko edellisenä??) tuli meille viikoksi kylään Markus, minun senpai. Sama host-perhe ja sama host-koulu, mutta vaan kaksi vuotta aikaisemmin. Hauska tyyppi ja sano, ettei niitä sääntöjä nyt _niin_ tarkasti kannata noudattaa. Kattoa nyt mitä tulee käymään… Sunnuntaina pidettiin sitten sellainen vaihtari-meetinki, minä kutsuin kaikki Kumamoton vaihtarit koolle ja käytiin syömässä okonomiyakia ja otettiin purikuraa ja luonnollisestikkin juteltiin kaikesta ja turhasta. Raahasinpa vielä Markuksenkin mukaan. Meitä siis oli: minä, Andrea Malesiasta, Ajoki Saksasta, Jessica uusin puolivuotis vaihtari Amerikasta ja Markus Saksasta.
Markus, minä, Jessica, Ajoki ja Andrea
Ai niin. Kuudes päivä juhlittiin kuolemaa. Minun host-isän isä oli kuollut kaksi vuotta sitten ja nyt lähimmäiset kokoontui muistelemaan ja rukoilemaan. Puoli tuntia polvi-istunnassa ei ole mitään ihanuutta. Tosin sen jälkeen mentiin varmaan tosi kalliiseen paikkaan syömään. Seitsemän ruokalajia ja juomat päälle. Sen jälkeen, menin Markuksen ja Misaton kanssa Kimpo-vuorelle, mutta oli niin sumuista ettei näkynyt kaupunkia yhtään. No hauska reissu oli kuitenkin.
Ensimmäinen annos. Tässä on kuvassa Markuksen annos jossa siis liha-annos.
Tiistaina menin sitten Yukin ja Yuikan kanssa syömään okonomiyakia koulun jälkeen, kun oltiin sovittu kaaaaun aikaa sitten, että mennään. Tosin, toi oli tyyliin ”miksei mentäis tänään?” ”Joo, mennään vaan!” Eli ihan ex-tempore. Oli hauskaa.
Tässä tulossa valmiita ja ei-valmiita okonomiyakeja. Päällä on kastiketta, majoneesia, kuivattua kalaa ja levää.
Viimeisin kerta okonomiyakin syömistä taitaa olla lauantai tai sunnuntai, kun käytiin host-perheen kanssa syömässä. Varmaan siis hankala arvaa mitä on minun lempi-ruoka Japanissa.
Nyt on koulussa kauheat harjoitukset kulttuuri festivaaleihin ja arvatkaa kellä kiinnostus on NOLLA.
Menen merelle 23. päivä Andrean ja Ajokin kanssa. Jeessh!!
Kävin muuten viime kuun viimeinen viikonloppu open-campuksessa Oitan prefektuurissa ja rakastuin kahteen asiaan: siihen yliopistoon ja siihen tyyppiin ketä esitteli meille sitä campusta.
Ai niin salakuva mun kämppiksestä:
Ja tää hajotti, tekis ihan mennä syömään kuulkaas Thai-ruokaa:
No mitäs tähän kuukauteen on kuullunukkaan?
Koulu alko. Voin kertoa, että koskaan ei ole ollut niin hankala sopeutua takasin arkeen kuin täällä ja loman jälkeen. No angstia kesti viikon ja kyllä tämä nyt jo sujuu ihan ok.
Toisekseen, uusi perhe. Tykkään tästä perheestä. Tämä on siis se eka perhe missä taitaa olla enempi tietoa minun ensimmäisessä postauskessa. Ehkä ne pikkusiskot ja veljet ei olekaan niin ihania, kuin luulin. Mutta minä olen maailman ihanin pikkusisko ja sitä rataa.. ;D
Nyt tähän väliin, että ostin KAT-TUNin levyn.. ja uuh aah tämä on yllättävän hyvä.
Koulussa oli kokeita ja kuten normaalisti, enkku-luokalla kun olen niin kolme englannin-koetta tehtiin. Meni jopa paremmin kuin viimeksi ja tähän en sentäs lukenut kun ne summary - monisteet.
Oli minulla oma kanji-koekkin ja meni IHAN hyvin, kun en muistanut siihenkään lukea. Ja pakko hehkuttaa, että opettaja sano, että kirjoitan kanjit kauniisti. Kanjit on siis niitä kiinalais-peräisiä sana-merkkejä. Kokeiden jälkeen käytiin sitten vihdoinkin syömässä okonomiyakia Mamikon, Rinan, Koichiron, Akita-kunin ja Oggun-kunin kanssa. Ja siittä alko putki. Hahaa..
Ne on kaikki kakkosella (paitsi mä). Ja tästä näkee kuinka puhadasta on sen jälkeen ku on okonomiyakit tehty.. Meidän koulupuvut..
Samana päivänä (vai oliko edellisenä??) tuli meille viikoksi kylään Markus, minun senpai. Sama host-perhe ja sama host-koulu, mutta vaan kaksi vuotta aikaisemmin. Hauska tyyppi ja sano, ettei niitä sääntöjä nyt _niin_ tarkasti kannata noudattaa. Kattoa nyt mitä tulee käymään… Sunnuntaina pidettiin sitten sellainen vaihtari-meetinki, minä kutsuin kaikki Kumamoton vaihtarit koolle ja käytiin syömässä okonomiyakia ja otettiin purikuraa ja luonnollisestikkin juteltiin kaikesta ja turhasta. Raahasinpa vielä Markuksenkin mukaan. Meitä siis oli: minä, Andrea Malesiasta, Ajoki Saksasta, Jessica uusin puolivuotis vaihtari Amerikasta ja Markus Saksasta.
Markus, minä, Jessica, Ajoki ja Andrea
Ai niin. Kuudes päivä juhlittiin kuolemaa. Minun host-isän isä oli kuollut kaksi vuotta sitten ja nyt lähimmäiset kokoontui muistelemaan ja rukoilemaan. Puoli tuntia polvi-istunnassa ei ole mitään ihanuutta. Tosin sen jälkeen mentiin varmaan tosi kalliiseen paikkaan syömään. Seitsemän ruokalajia ja juomat päälle. Sen jälkeen, menin Markuksen ja Misaton kanssa Kimpo-vuorelle, mutta oli niin sumuista ettei näkynyt kaupunkia yhtään. No hauska reissu oli kuitenkin.
Ensimmäinen annos. Tässä on kuvassa Markuksen annos jossa siis liha-annos.
Tiistaina menin sitten Yukin ja Yuikan kanssa syömään okonomiyakia koulun jälkeen, kun oltiin sovittu kaaaaun aikaa sitten, että mennään. Tosin, toi oli tyyliin ”miksei mentäis tänään?” ”Joo, mennään vaan!” Eli ihan ex-tempore. Oli hauskaa.
Tässä tulossa valmiita ja ei-valmiita okonomiyakeja. Päällä on kastiketta, majoneesia, kuivattua kalaa ja levää.
Viimeisin kerta okonomiyakin syömistä taitaa olla lauantai tai sunnuntai, kun käytiin host-perheen kanssa syömässä. Varmaan siis hankala arvaa mitä on minun lempi-ruoka Japanissa.
Nyt on koulussa kauheat harjoitukset kulttuuri festivaaleihin ja arvatkaa kellä kiinnostus on NOLLA.
Menen merelle 23. päivä Andrean ja Ajokin kanssa. Jeessh!!
Kävin muuten viime kuun viimeinen viikonloppu open-campuksessa Oitan prefektuurissa ja rakastuin kahteen asiaan: siihen yliopistoon ja siihen tyyppiin ketä esitteli meille sitä campusta.
Ai niin salakuva mun kämppiksestä:
Ja tää hajotti, tekis ihan mennä syömään kuulkaas Thai-ruokaa: