Piimä oli hyvää
Bernarda Alban talon treenit oli hyvät. Meitä oli vain tiimi vaalea(mukaanlukien Jonna, kai se nyt jää proggikseen) ja La Poncia. Saatiin rauhassa katottua kohtausta ja kaikki sanoivat siitä tulleen paljon loogisempi ja mukavampi tehdä. Jes. Huomenna otamma ensimmaisen läpimenon, toivon mukaan molemmilla tiimeillä. Perjantaina Hannu tuli ja otti mua kädestä kiinni ja sanoi: Todella hyvää työtä Tiina! Myös niinkun taiteellisesti tän teoksen kannalta, niin myös koulutuksellisesti. Sähän opetat ja koulutat näitä näyttelijöitä!
Siinä meinas tulla pissa housuun kun oli niin hurjasti sanottu. Änkytä siinä sitten jotain.
Joo, lauantaina oli Saanan ja Sohvin suureelliset ja tanssilliset läksiäiset siivittämään matkaa Venäjän halaki Aasiaan. Oli parhaat kemut pitkästä aikaa. (näyttelin orgasmin, suurin osa oli melko otettuja) Saana muutti eilen mun ollessa treeneissä Masalassa. Aika salakavalaa. Se jätti pöydälle kortin ja pienen Underberg-pullon. Tulee ikävä. Heti muuttui koko asumisen ja talon fiilis ja energia. Saa nähdä mitä tässä nyt sitten käy. Ukon kamat toivottavasti ainakin häviää tästä olkkarista. Ja Armenkin lähtee kohta. Opetin sille tänään miten solmitaan kravatti ja se oli niin kiitollinen. Ihana mies. Toivottavasti tavataan vielä.
18 Kouluaamua jäljellä (miinus koeviikon aamut =13 aamua). Ah. Sitten oon vapaa lukemaan ja menemään ja tekemään niinkuin mieli tekee. Ihan liikaa koulu rajoittaa esim mun lukemista. Täytyis lukea vaan koulukirjoja, ja kun en sitä kuitenkaan tee, ei ylpeys anna periksi aloitaa mitään omaa juttua. Mutta pari viikkoa vielä. Siinä välissä pitää hoitaa alta yks pikku prokkis, yo:t, kurssit sun muut. Jeah.
Jostain syystä Pikku Pietarin piha tuntuu vähän kaukaiselta nyt. Kun Bernarda pyörii päässä koko ajan ja joka päivä on treenit, ei kai sitä ihmettele, kun Pietaria tapaa vaan kerran-pari viikossa. Odotan, että päästään siihen vaiheeseen, että näyttelijät alkaa näyttelemään eikä vaan lukemaan ja seisomaan. Haluaisin piiskata niitä irti tekstistä tekemiseen ja löytämiseen, enkä vaan lykkiä niitä mun suuntaan. Iika vaan taitaa olla niin kiltti, ettei haluaisi tyrkätä niitä tyhjän päälle, mitä tää tilanne ehkä vaatii. Eikä ne mitenkään tyhjän päällä ole, me ollaan tehty jo niin paljon rooliharjoituksia ja näyttelijäntyönharjoituksia. Taitaa se olla myös viitseliäisyydestä kiinni. Ja kun jengi vähenee, vastuu kasvaa kaikkien hartioilla.
Jepa. Palaan pian.