Joo, tiedätte jutun... Heittäkää tähän pyyntö ja nakitan teille sanoja.
Banaani (Jupe)
Hedelmä parhaasta päästä. Kuulemma hyvä kaliumin lähde. Normaalisti myydään raakana, vaatii parin päivän kypsymisen huoneenlämmössä, ei se muuten maistu miltään. Mainiota hedelmäsalaatissa, jogurtissa tai sellaisenaan. Ylimääräiseksi bonukseksi laskettakoon kyseisen hedelmän häpeilemättömän fallinen muoto joka ihan varmasti salaisesti ärsyttää Takakireitä Kermaperseitä(tm).
Miehuus (Jupe)
Jumala loi aasin ja sanoi hänelle: "Sinä olet aasi. Sinä teet järkähtämättömästi työtä aamusta iltaan ja kannat painavia tavaroita selässäsi. Sinä syöt ruohoa, etkä ole kovin älykäs. Sina elät 40 vuotta." Siihen aasi vastasi: "40 vuotta sellaista elämää on aivan liian pitkä, älä anna minulle enempää kuin 15 vuotta." Ja niin toive toteutui.
Sitten Jumala loi koiran ja sanoi hänelle: "Sinä olet koira. Sinä vartioit ihmisten omaisuutta. Olet ihmisten uskollisin ystävä. Sinä syöt sen, minkä ihminen jättää ja sinä elät 30 vuotta." Koira vastasi: "Herra, 30 vuotta sellaista elämää on liian pitkä. Ole hyvä, älä anna minulle enempää kuin 10 vuotta." Ja niin toive toteutui.
Sitten Jumala loi apinan ja sanoi: "Sinä olet apina. Sinä heilahdat puusta puuhun ja käyttäydyt kuin idiootti. Sinä olet hauska, ja sillä lailla sinä elät 20 vuotta." Apina sanoi: "Herra, 20 vuotta pellen elämää on liian pitkä. Ole hyvä, äläkä anna minulle enempää kuin 10 vuotta." Ja niin toive toteutui.
Lopuksi Jumala loi miehen ja sanoi hänelle: "Sinä olet mies, maan ainut rationaalinen elävä. Sinä käytät älykkyyttäsi alistamaan muut olennot. Sinä hallitset koko maata ja elät 20 vuotta." Siihen mies vastasi: "Herra, olla mies vain 20 vuotta on liian vähän. Ole hyvä, ja anna minulle ne 30 vuotta, mitkä aasi jätti, ne 15 vuotta koiralta ja ne 10 vuotta apinalta."
Ja niin Jumala huolehti siitä, että mies sai mitä tahtoi. Hän elää miehenä 20 vuotta. Sitten han menee naimisiin ja tekee 25 vuotta aamusta iltaan työtä raataen kuin aasi. Pian hänellä on lapsia ja hän elää 20 vuotta kuin koira, vartioiden taloa ja syöden sen mitä perheensä jättää. Sitten, viimeiset vuotensa hän elää kuin apina lapsenlapsiensa huvina.
Tieto (Jupe)
...on valtaa. Valta turmelee käyttäjänsä. Ja absoluuttinen valta turmelee absoluuttisesti.
Kuulostaa suunnitelmalta.
Everlasting & ongoing mission of my life. Minulle on jostain syystä muodostunut pakkomielle jatkuvaan itseni kehittämiseen ja uuden tiedon haalimiseen, minkä lisäksi minulla on pääni sisällä pienikokoinen musta aukko joka imee itseensä vastaan tulevaa triviatietoa. Tämä yhdistyy äärimmäiseen hajamielisyyteen minkä ansiosta en kykene muistamaan mitä tein edellisenä päivänä mutta samaan aikaan pystyn listaamaan kirjakaupalla arkielämään soveltumatonta triviatietoa. Joka ei myöskään suosutu pysyttelemään kiltisti siellä pääni sisällä vaan pyrkii väkisinkin ulos, usein edes tarkistamatta aivoilta sattuuko just nyt olemaan sopiva hetki alkaa luennoimaan.
Onnistuu myös ajoittain hankkimaan minulle leuhkan kusipään leiman aina välistä kun en tule edes ajatelleeksi että jutut joita itse pidän normaaliin yleissivistykseen kuuluvina saattavat joidenkin mielestä olla alkemiaan rinnastettavaa salatiedettä.
Onni (Jupe)
Lady luck, the bitch queen, rouva fortuna... entiteetti johon tulee luotettua ihan liikaa. Jonain päivänä iskee varmasti omaan nilkkaan.
Suru (Jupe)
Privaattiasia. Tiedän että tunnen lukuisia ihmisiä jotka olisivat jonossa tarjoamassa olkapäätään mikäli sitä tarvitsisin. Mä vain olen tällainen emotionaalisesti sulkeutunut jäärä jonka mielestä miehen pitää kestää omat vaikeutensa itse.
"I should always take feelings like that and bury them inna deep dark part o' my soul and nev'r ev'r talk about 'em again. That's tha dwarven way" -- Durkon Thundershield
Parta (Samu, Outi)
Uskollinen kumppanini jo vuodesta 2000 vaikkakin kesällä yleensä päästän sen hetkeksi lomalle että leuka saa hiukkasen auringonvaloa. Genretietoisimmille merkki siitä että olen todellisuudessa rinnakkaisesta todellisuudesta saapunut paha kaksoisolento.
Selitys (Samu)
Myönnetään: olen attention whore. Usein varsinaisesti edes asiaa tiedostamatta.
Minut tuntevat ihmiset ovat yleensä havainneet että tekstiä tulee kovalla volyymilla ja paljon. Näitä ihmisiä usein hämmentää se tieto että joissain yhteyksissä minua on luonnehdittu hiljaiseksi persoonaksi.
Tämä johtuu siitä että tapanani on pitää turpani kiinni seurassa jossa en viihdy enkä hirveämmin arvosta small talkkia päivän säästä pelkän kohteliaisuuden ylläpitämiseksi.
Toinen helmasynti on kyvyttömyys havaita milloin äänenvoimakkuuteni nousee häiritsevälle tasolle. Minkäs teet, minulla on kaksi nuorempaa sisarusta joiden parkumisen päälle olen joutunut huutamaan ensimmäisen puolikkaan elämääni saadakseni ääneni kuuluviin... Nykyään sitten joudun tuon tuostakin puhumaan julkisesti ihan työni puolesta jolloin on pelkästään hyvä että ääni kantautuu isommankin huoneen takaosaan asti.
Äijä (Samu)
Panee minut pohtimaan miksi juuri minuun tunnutaan yhdistävän tämäntyyppisiä voimakkaan sukupuolisidonnaisia sanoja. Myönnetään ettei minusta saa mitään pirun dandya tekemälläkään mutta porukoissa joissa yleensä liikun olen harvemmin se isoin tai karvaisin örkki, uhoamisessakin korkeintaan mediaanitasoa. No, ehkä pitäisi vaan olla tyytyväinen ettei jokainen sanoja tarjoava ole sisällyttänyt listalleen sanaa "neiti".
Varustelu (tavarassa, ei jalkojen välissä) (Samu) / Vermeet (Outi)
Conan (Samu)
Herra Howardsin parhaimpia luomuksia jossa miehen sievistelemätön, anteeksipyytelemätön ja brutaali tarinankerronta on saavuttanut huippunsa. Nämä tarinat ovat vähän kuten Tarantinon elokuvat nykyään, viimeisintä yksityiskohtaansa myöten häpeämättömän viihdyttävää roskaa jotka eivät edes yritellä teeskennellä olevansa muuta. Myöhemmin kuvioihin ilmestyneet jäljittelijät eivät kelpaa edes sitomaan hänen sandaaliensa nyörejä. Oman aikansa tuotoksina Howardsin tarinat ovat nykypäivänä saaneet osakseen runsaasti kritiikkiä seksismistä, rasistisuudesta, fasistisista asenteista, misantropiasta, misogyynisyydestä, nihilismistä ja ties mistä muusta. Reality check vikisijät: 80 vuotta sitten useimpia näistä asioista pidettiin yleisesti hyväksyttyinä faktoina.
Tyylikkyys (Outi)
Kaiken mitä kuvittelen tietäväni elämästä opin aikanaan Cyberpunk 2020sta: Tyyli ennen tarkoitusta, asenne ennen kaikkea.
Tyylikkyyden osalta ihmiset voi jakaa kolmeen luokkaan:
1) niihin joilla sitä ei vaan ole
2) niihin jotka osaavat näyttää hyvältä vaikka vanhaan juuttisäkkiin pukeutuneena...
3) ...ja niihin joilla on tarpeeksi järkeä olla pukeutumatta sellaiseen.
Olen aina ollut sitä mieltä että vaatetuksella ja tyylillä voi ilmaista itsestään vähintäänkin yhtä paljon kuin sanallisesti. Tästäkin huolimatta koen yli 10 minuuttia vaateostoksilla turhauttavaksi jahkailuksi, yleensä vain marssin sisään jo valmiiksi tietoisena siitä mitä haluan, tsekkaan sopivan koon ja sitten kassan kautta ulos. Jos se näyttää hyvältä jonkin näyteikkunassa seisovan helvatan muovimiehen päällä niin totta hitossa se näyttää hyvältä minun päälläni.
Kaskut (Outi)
Periaatteessahan mikään ei ole niin pyhää etteikö siitä voisi repiä huumoria. Tietenkin voidaan aina vääntää peistä siitä milloin on sopiva paikka / hetki pilailla minkäkin aiheen kustannuksella mutta 90+% ajasta elämässä ei ole oikeastaan mitään syytä ottaa asioita turhan vakavissaan ja ne vakavatkin asiat voi yleensä ottaa pienellä huumorilla. The Real Punchline totta kai on se että pitkällä tähtäimellä olemme kaikki kuolleita.
Ai niin. Itseään on myöskin turha ottaa liian vakavissaan. Ihmiset jotka eivät osaa nauraa itselleen kuolevat aivoveritulppaan tai mahahaavaan tai kuukausia jatkuneeseen ummetukseen.
Aamutakki (Outi)
Ks. kohdat tyylikkyys ja kaskut
Musta (Oola)
ks. kohta tyylikkyys. Ainoa väri mitä vaatekaapissa tarvitaan... no ei nyt ehkä aivan mutta ainakin se minkä päälle lähdetään rakentamaan ja jonka kanssa kaikkien muiden vaatekappaleiden on parempi sopia yhteen. Olen aina käyttänyt mieluiten voimakkaita tummia värisävyjä: musta, tumman sininen, tumma violetti, tumma punainen...
Ukkometso (Oola)
Biisi jonka muutamat ihmiset tuntuvat parin vuoden takiaisen juhannuksen jälkeen toistuvasti yhdistävän minuun. Ei varmaankaan ainoa biisi jonka ovat kuulleet minun laulavan, tuskin myöskään ainoa jota olen laulanut humalassa eikä myöskään se jota innostun useimmin kosteissa illanvietoissa laulamaan (viimeisessä kategoriassa ykkössijan saisi Murheellisten Laulujen Maa)
Miekkailu (Oola)
Ah, the glorious art where two gentlemen will beat each other with shiny metal objects. Olen treenattut erilaisia kamppailulajeja lukioikäisestä asti, ensin Ju-Jutsua ja sittemmin Taekwon-doa, kokeiluasteella on tullut testattua myös Judoa, Tai Shin Mun kung-fua ja (valitettavasti) Han-Moo-Doa (joka ainakin 90-luvun puolivälissä oli kamppailulajivastine Arinorin Suurkilloille).
Miekkailu on kuitenkin se juttu joka minua on aina salaa kiehtonut ja yksi parempia puolia etelään muuttamisessa on se että viimein kyseistä lajia on mahdollista harjoittaa ihan tosissaan.
Pohjoinen ulottuvuus (Oola)
...on onneksi siellä pohjoisessa. Lappi on paikka jonne en oikeastaan koskaan tuntenut kuuluvani, kepulaismafian hallitsema nurkkapatrioottien valtakunta jossa kaikkien pitää mahtua siihen samaan ahtaaseen muottiin jolla määritellään "normaali". Olen aina ollut selkeästi kaupunki-ihminen, maaseutu on vähän samanlainen juttu kuin kakarat... Varmasti ihan kiva asia niin kauan kun sen kanssa ei itse joudu viettämään aikaa.
Roolipelit (Oola)
Harrastukseni jostain 80-luvun loppupuolilta asti jolloin aloitin ropetuksen D&D:n punaisella laatikolla (suomenkielinen). Punalaatikosta jääneet edelleen mieleen useat kamaluudessaan kulttikamaa olevat käännökset kuten mörköpeikko, mustaputinki ja kummastuksen munat.
Harrastus jonka parissa olen varttunut ja jossa toivon mukaan olen edes hiukan kehittynyt ikääntymisen myötä.