Historian pölyistä osa 7 / a New Hope
Jos vuosi -06 oli kohtuullisen huono niin pelien määrän kuin laadunkin suhteen niin -07 olikin sitten preppausta kummankin osalta... osittain kiitos kuuluu HAK:in juhlavuodelle joka takasi vuoden alkupuolelle vähintäänkin perushyvän pelin per kuukausi (juhlavuoden pelit loppuvuodelle -06 onnistuin yhtä lukuunottamatta missaamaan).
Tammikuu -07
Peli: Pohjoisen laulu
Paikka: Turun lähellä
Hahmo: Madonsyömä, tyhjyyden shamaani
* HAK:in aloittelijoille suunnattu peli johon ilmosin mukaan semi-npc -rooliin pahisporukan shamaaniksi pelaajia pelottelemaan. Perinteistä maailmanpelastamista kohtuullisen eeppisissä merkeissä (oma hahmoni pääsi hyvittämään lankeemuksensa itsensä uhraamalla puolustaessaan hyviksiä jotka loivat maagisessa rituaalissa tyhjyyden syömälle maailmalle uudet rajat...) Ja oman hahmoni kuolema kaksintaistelussa Haltian pelaamaa tyhjyyden supersotilasta vastaan oli hieno...
Arvio: ***
Helmikuu -07
Peli: Druid III
Paikka: Lopella
Hahmo: Vhalrik Rautakallo
* Druid -sagan päätösjakso kokosi joukon barbaariklaaneja yhteen juhlimaan kuninkaallisia häitä. Hakkilaiseen tyyliin juhla-ateria oli todellakin juhla-ateria, ei mitään "hernekeittoa seisovasta pöydästä aatelispidoissa" -nuukailua. Joo, olihan pelimaksu sen mukainen mutta rahalle tuli vastiketta. Sen sijaan pelaajista turhan moni oli hiukkasen turhan vaisu, pitojen oli tarkoitus olla hääjuhlat piru vie. Itse olin hyvän osaa pelistä hiukkasen pihalla, sitä se teettää aina minulle kun hahmona on joltain aikaisemmalta pelaajalta peritty jatkohahmo... Loppupuolen ilmeisesti verrattain spontaanisti vedetty bardiesitys oli mainio ja koko pelin kohokohta. Vihje kaikille musikaalista osaamista omaaville larppaajille: hyödyntäkää lahjojanne pelissä, mikään ei nosta tunnelmaa niin kuin live-esitys. Olisi ihan hyvin uponnut minuun jos olisivat väittäneet suunnitelleensa ohjelmanumeroaan kaksi viikkoa täysipäiväisesti. Niin ja orjia todellakin kohdeltiin liian lempeästi mutta tästä on ilmeisesti tullut Druid -sarjan vitsaus.
Arvio: ****+ (ilman bardeja olisi ollut ehkä ***½)
Maaliskuu -07
Peli: Tie Talvimetsään
Paikka: Pk-seudulla
Hahmo: Feldon. juoppo tarinankertoja
* Juhlavuoden peruuntuneen pelin tilalle kirjoitettu pienimuotoisempi tunnelma HAK:n jalojen periaatteiden mukaan: Hyviä pelaajia, hyviä pelejä, hyvää ruokaa. Niin, ja totta kai barbaareita ja valmistautumista eeppiselle sankarimatkalle.
Arvio: ***+
Huhtikuu -07
Peli: Jumalainen näytelmä
Paikka: Turun lähellä
Hahmo: Thorin Kilvetön
* Gloranthan maailman Dragon Passiin sijoittuva peli, paikallisen klaanin väki on kokoontunut pohtimaan outoa häiriötä vuodenaikojen kierrossa ja asiaa ratkotaan perinteiseen Glorantha -tyyliin lähettämällä heimon champion jumalulottuvuuteen sankarimatkalle. Vannoutuneelle Glorantha -fanille kuten minulle sisälläni elävän pienen fanin mark-out hetki... tosin lopun jumalulottuvuus olisi ehkä toiminut paremmin mikäli alkupuolen pohtiminen siitä mikä rituaali suoritetaan olisi jäänyt väliin ja peli olisi keskittynyt ainoastaan lähetettävien sankarien valintaan ja rituaalin valmisteluun. (antaen pelaajille mahdollisuuden varautua 100% yhden tietyn rituaalin valmisteluun jo ennen peliä sen sijaan että käsillä oli puolenkymmentä "ehkä tämä" -vaihtoehtoa).
Arvio: ****
Toukokuu -07
Peli: Maleficos non pateris vivere
Paikka: Tampereella
Hahmo: Thomas de Vere, Oxfordin jaarli
* 1200 -luvun jälkipuoliskolle Pyhään Saksalais-Roomalaiseen keisarikuntaan sijoittuva peli. Maailma oli In Nominea eli enkelit, demonit ja erilaiset taruhahmot hiipparoivat paikalliseen kievariin osuneiden matkalaisten joukossa. Maailmankuvan historiallisuudessa joitain kiusallisia aivopieruja (englannin ylimystökö ei muka osaa ranskaa???) mutta keskeiset asiat olivat kuitenkin riittävissä määrin kohdallaan pitääkseen uskottavaa fiilistä yllä. Yliluonnolliset olennot pitivät kiitettävän matalaa profiilia minkä ansiosta pelin aikaiset "oudot tapahtumat" (esim. paikalla olleiden ritareiden sekoaminen) pikemminkin lisäsivät peliin outoa ja mystistä tunnelmaa kuin rikkoivat immersion. Ja pelaajat olivat hahmoissaan 100% mukana, murhatun toverinsa kuolemaa selvittelevät templarit sivuuttavat tyystin mahdollisuuden että syyllinen voisi olla juuri ennen tapahtunutta ritariveljen kanssa poistunut nunna ja ryhtyvät pieksämään totuutta irti epäilyttävän oloisesta kirtolaisesta jolla teoriassa saattoi olla marginaalinen mahdollisuus ehtiä tappamaan kyseisen henkilön.
Arvio:**** (historiallisessa mielessä kohtuullisen uskollinen esikuvalleen, yliluonnolliset jutut kiitettävissä määrin piilossa)
Kesällä -07
Peli: Nuolen Suunta
Paikka: ..jossain TKU-HKI alkselilla...
Hahmo: Abner Hall, sheriffi
* Harvinainen genre[x](Western -pelejä ei ole montaa suomessa ollut) historiallinen autenttisuus[x] (pelinjohdon taustatutkimus aiheesta todella perusteellista) suomalaisittain hyvä proppaus[x] (proppirahat tehty 1800-luvun jälkipuolen dollareiden mallin mukaan... autentiset jyrsijät pelipaikalla eivät ilmeisesti olleet suunniteltu juttu *heh*) Hyvin kirjoitetut hahmot[x] hyvin proppautuneet pelaajat[x] saluunan tanssityttöjen live-esitys[x] tyylilleen uskollinen[x] (tosin niiden pahuksen intiaanien hyökkäystä olisin kaivannut pelin loppuun...
Arvio: ***** (pelihistoriani upeimpia kokemuksia heti Vapaa Avaruuden jälkeen)
Syksyllä -07
Peli: 7th Sea
Paikka: Turku / vanhan raatihuoneen kellari
Hahmo: nimi unohtunut - kauppias
* Merirosvoromantiikkaa swahbucklin / Errol Flynn -hengessä sijoittuen satamakapakkaan. Sijoittuen 7th Sea -pöytäropen kuvitteelliseen (mutta hyvin tutunoloiseen...) maailmaan eli voitaneen luokitella myös genrenä pirattifantsuksi. Piraatteja, sankareita, konnia ja hyvää fiilistä. Ja taas kerran genrenä jotain muuta kuin perinteistä hovipatsastelua tusinafantasiamaailmassa... Ei niin että minulla olisi mitään fantsupelejä vastaan mutta tusinalarppi on yleensä tusinafantasiaa tusinafantasiamaailmassa ja sellaisenaan henkitoreissaan viruva humma jota yritään piestä liikkeelle. Piraattipelit tuntuvat olevan nosteessa mutta ainakin vielä niissä on genrenä tuore fiilis mistä plussaa.
Arvio: **** ja papukaija olkapäälle.
Syksyllä -07
Peli: Street 2030
Paikka: Naantali
Hahmo: Lance / Teurastamo -jengin pommimies
* Tulipas jälleen todistetuksi että kun ei odota ennakolta mitään ei ainakaan pety ja parhaimmillaan pienetkin asiat saattavat yllättää iloisesti. JupeDog houkutteli minut mukaan tähän cyperpunk -larppiin jonka hahmonkirjoitus oli mitä sattuu, kontaktilistat oli suurimmaksi osaksi kopioitu porukoiden kesken (ilmeisesti olemme kaikki yhtä mieltä toisistamme??). Pelissä olisi siis ollut kaikki ainekset pahanmakuiseen pannukakkuun á la tornion kapinallispeli mutta muutama juttu pelastaa paljon... Genre oli Cyberpunkkia jota ei nykyään turhan paljon tule vastaan, oma porukkamme Teurastamo oli loistava ja muutkin pelaajat pelasivat yllättävän hyvin. Ja lopun tulitaistelu jossa PUM -säännöistä huolimatta kaaos oli juuri sitä luokkaa mitä kolmen tahon välisessä kahakassa pitääkin, porukkaa kuolee friendly fireen enemmän kuin vihollisten ampumana etc.
Arvio: ** (peli itsessään ei ansaitsisi kuin ½ tai *- mutta hyvät pelaajat, myös ei-HAKkilaiset pelastivat paljon. pelinä sontaa, kokonaiskokemuksena enemmän kuin osiensa summa)
Tammikuu -07
Peli: Pohjoisen laulu
Paikka: Turun lähellä
Hahmo: Madonsyömä, tyhjyyden shamaani
* HAK:in aloittelijoille suunnattu peli johon ilmosin mukaan semi-npc -rooliin pahisporukan shamaaniksi pelaajia pelottelemaan. Perinteistä maailmanpelastamista kohtuullisen eeppisissä merkeissä (oma hahmoni pääsi hyvittämään lankeemuksensa itsensä uhraamalla puolustaessaan hyviksiä jotka loivat maagisessa rituaalissa tyhjyyden syömälle maailmalle uudet rajat...) Ja oman hahmoni kuolema kaksintaistelussa Haltian pelaamaa tyhjyyden supersotilasta vastaan oli hieno...
Arvio: ***
Helmikuu -07
Peli: Druid III
Paikka: Lopella
Hahmo: Vhalrik Rautakallo
* Druid -sagan päätösjakso kokosi joukon barbaariklaaneja yhteen juhlimaan kuninkaallisia häitä. Hakkilaiseen tyyliin juhla-ateria oli todellakin juhla-ateria, ei mitään "hernekeittoa seisovasta pöydästä aatelispidoissa" -nuukailua. Joo, olihan pelimaksu sen mukainen mutta rahalle tuli vastiketta. Sen sijaan pelaajista turhan moni oli hiukkasen turhan vaisu, pitojen oli tarkoitus olla hääjuhlat piru vie. Itse olin hyvän osaa pelistä hiukkasen pihalla, sitä se teettää aina minulle kun hahmona on joltain aikaisemmalta pelaajalta peritty jatkohahmo... Loppupuolen ilmeisesti verrattain spontaanisti vedetty bardiesitys oli mainio ja koko pelin kohokohta. Vihje kaikille musikaalista osaamista omaaville larppaajille: hyödyntäkää lahjojanne pelissä, mikään ei nosta tunnelmaa niin kuin live-esitys. Olisi ihan hyvin uponnut minuun jos olisivat väittäneet suunnitelleensa ohjelmanumeroaan kaksi viikkoa täysipäiväisesti. Niin ja orjia todellakin kohdeltiin liian lempeästi mutta tästä on ilmeisesti tullut Druid -sarjan vitsaus.
Arvio: ****+ (ilman bardeja olisi ollut ehkä ***½)
Maaliskuu -07
Peli: Tie Talvimetsään
Paikka: Pk-seudulla
Hahmo: Feldon. juoppo tarinankertoja
* Juhlavuoden peruuntuneen pelin tilalle kirjoitettu pienimuotoisempi tunnelma HAK:n jalojen periaatteiden mukaan: Hyviä pelaajia, hyviä pelejä, hyvää ruokaa. Niin, ja totta kai barbaareita ja valmistautumista eeppiselle sankarimatkalle.
Arvio: ***+
Huhtikuu -07
Peli: Jumalainen näytelmä
Paikka: Turun lähellä
Hahmo: Thorin Kilvetön
* Gloranthan maailman Dragon Passiin sijoittuva peli, paikallisen klaanin väki on kokoontunut pohtimaan outoa häiriötä vuodenaikojen kierrossa ja asiaa ratkotaan perinteiseen Glorantha -tyyliin lähettämällä heimon champion jumalulottuvuuteen sankarimatkalle. Vannoutuneelle Glorantha -fanille kuten minulle sisälläni elävän pienen fanin mark-out hetki... tosin lopun jumalulottuvuus olisi ehkä toiminut paremmin mikäli alkupuolen pohtiminen siitä mikä rituaali suoritetaan olisi jäänyt väliin ja peli olisi keskittynyt ainoastaan lähetettävien sankarien valintaan ja rituaalin valmisteluun. (antaen pelaajille mahdollisuuden varautua 100% yhden tietyn rituaalin valmisteluun jo ennen peliä sen sijaan että käsillä oli puolenkymmentä "ehkä tämä" -vaihtoehtoa).
Arvio: ****
Toukokuu -07
Peli: Maleficos non pateris vivere
Paikka: Tampereella
Hahmo: Thomas de Vere, Oxfordin jaarli
* 1200 -luvun jälkipuoliskolle Pyhään Saksalais-Roomalaiseen keisarikuntaan sijoittuva peli. Maailma oli In Nominea eli enkelit, demonit ja erilaiset taruhahmot hiipparoivat paikalliseen kievariin osuneiden matkalaisten joukossa. Maailmankuvan historiallisuudessa joitain kiusallisia aivopieruja (englannin ylimystökö ei muka osaa ranskaa???) mutta keskeiset asiat olivat kuitenkin riittävissä määrin kohdallaan pitääkseen uskottavaa fiilistä yllä. Yliluonnolliset olennot pitivät kiitettävän matalaa profiilia minkä ansiosta pelin aikaiset "oudot tapahtumat" (esim. paikalla olleiden ritareiden sekoaminen) pikemminkin lisäsivät peliin outoa ja mystistä tunnelmaa kuin rikkoivat immersion. Ja pelaajat olivat hahmoissaan 100% mukana, murhatun toverinsa kuolemaa selvittelevät templarit sivuuttavat tyystin mahdollisuuden että syyllinen voisi olla juuri ennen tapahtunutta ritariveljen kanssa poistunut nunna ja ryhtyvät pieksämään totuutta irti epäilyttävän oloisesta kirtolaisesta jolla teoriassa saattoi olla marginaalinen mahdollisuus ehtiä tappamaan kyseisen henkilön.
Arvio:**** (historiallisessa mielessä kohtuullisen uskollinen esikuvalleen, yliluonnolliset jutut kiitettävissä määrin piilossa)
Kesällä -07
Peli: Nuolen Suunta
Paikka: ..jossain TKU-HKI alkselilla...
Hahmo: Abner Hall, sheriffi
* Harvinainen genre[x](Western -pelejä ei ole montaa suomessa ollut) historiallinen autenttisuus[x] (pelinjohdon taustatutkimus aiheesta todella perusteellista) suomalaisittain hyvä proppaus[x] (proppirahat tehty 1800-luvun jälkipuolen dollareiden mallin mukaan... autentiset jyrsijät pelipaikalla eivät ilmeisesti olleet suunniteltu juttu *heh*) Hyvin kirjoitetut hahmot[x] hyvin proppautuneet pelaajat[x] saluunan tanssityttöjen live-esitys[x] tyylilleen uskollinen[x] (tosin niiden pahuksen intiaanien hyökkäystä olisin kaivannut pelin loppuun...
Arvio: ***** (pelihistoriani upeimpia kokemuksia heti Vapaa Avaruuden jälkeen)
Syksyllä -07
Peli: 7th Sea
Paikka: Turku / vanhan raatihuoneen kellari
Hahmo: nimi unohtunut - kauppias
* Merirosvoromantiikkaa swahbucklin / Errol Flynn -hengessä sijoittuen satamakapakkaan. Sijoittuen 7th Sea -pöytäropen kuvitteelliseen (mutta hyvin tutunoloiseen...) maailmaan eli voitaneen luokitella myös genrenä pirattifantsuksi. Piraatteja, sankareita, konnia ja hyvää fiilistä. Ja taas kerran genrenä jotain muuta kuin perinteistä hovipatsastelua tusinafantasiamaailmassa... Ei niin että minulla olisi mitään fantsupelejä vastaan mutta tusinalarppi on yleensä tusinafantasiaa tusinafantasiamaailmassa ja sellaisenaan henkitoreissaan viruva humma jota yritään piestä liikkeelle. Piraattipelit tuntuvat olevan nosteessa mutta ainakin vielä niissä on genrenä tuore fiilis mistä plussaa.
Arvio: **** ja papukaija olkapäälle.
Syksyllä -07
Peli: Street 2030
Paikka: Naantali
Hahmo: Lance / Teurastamo -jengin pommimies
* Tulipas jälleen todistetuksi että kun ei odota ennakolta mitään ei ainakaan pety ja parhaimmillaan pienetkin asiat saattavat yllättää iloisesti. JupeDog houkutteli minut mukaan tähän cyperpunk -larppiin jonka hahmonkirjoitus oli mitä sattuu, kontaktilistat oli suurimmaksi osaksi kopioitu porukoiden kesken (ilmeisesti olemme kaikki yhtä mieltä toisistamme??). Pelissä olisi siis ollut kaikki ainekset pahanmakuiseen pannukakkuun á la tornion kapinallispeli mutta muutama juttu pelastaa paljon... Genre oli Cyberpunkkia jota ei nykyään turhan paljon tule vastaan, oma porukkamme Teurastamo oli loistava ja muutkin pelaajat pelasivat yllättävän hyvin. Ja lopun tulitaistelu jossa PUM -säännöistä huolimatta kaaos oli juuri sitä luokkaa mitä kolmen tahon välisessä kahakassa pitääkin, porukkaa kuolee friendly fireen enemmän kuin vihollisten ampumana etc.
Arvio: ** (peli itsessään ei ansaitsisi kuin ½ tai *- mutta hyvät pelaajat, myös ei-HAKkilaiset pelastivat paljon. pelinä sontaa, kokonaiskokemuksena enemmän kuin osiensa summa)