Huugo kotiutuu
Melkosen leppoisasti meni eilinen päivä. Huugo nukkuu tosi usein ja paljon kerralla, joten emännälle jäi aikaa pyykinpesuun ja muihin kotitöihin. Tänään aion tehdä pientä päiväkirjaa meidän toimista että näen, millanen rytmi pennulla on ja kuinka paljon se oikeastaan nukkuu.
Viime yö oli levottomampi kuin edellinen, muutaman kerran heräsi ja piti pientä konserttia. Ensimmäisellä kerralla yritti selvästi saada huomiota, hyppi sänkyä vasten ja vaikeata oli olla kuin ei huomaisikaan, sen verran innokas se on. Sitten kuului hiukan leikkiääniä ja sanomalehteäkin revittiin, mutta nukahdettiin kaikki lopuksi uudestaan. Seuraavalla kerralla ei enää vaivautunut sänkyä vsaten hyppimään, tajusi kai ettei siitä mitään iloa ole. Vähän vinkuili. Kello oli kyllä jo sen verran että olisin voinut noustakkin, mutten viittinyt Joonasta herättää kun sen pitää kääydä töissäkin. Kai sitä herätystä voisi vartin verran aikaistaa.
Herätys menikin paljon sujuvammin. Heti kun kello soi Joonas otti Huugon syliin ja piteli siinä niin kauan, että sain vaatteet päälle. Sitten koira kainaloon ja pihalle. Pissat tuli hienosti ensimmäisen pusikon juurelle. Käyskenneltiin siinä vähän aikaa ja seurattiin muutamia töihin lähtijöitä, mutta aika pian mentiin takaisin sisälle ja syömään.
Eilen oikein mittasin kuinka paljon se suositeltu ruokamäärä on ja tänään otin otin koko päivän ruoat valmiiksi muoviseen rasiaan josta sitten laitan ruoka-aikoina kuppiin sopivan määrän. Eilen olin vähän hukassa sen ruuan määrän kanssa, joskus se jätti puolet syömättä ja joskus näytti loppuvan kesken :S Nytpä on sitten konkreettisesti määrä tiedossa koko päivän ajan.
Ulkoilu sujuu selkeästi paremmin, vaikka Huugo vieläkin vinkuilee ja aristelee. Se kuitenkin tuntuu tietävän ulkonakäynnin pointin ja odottelematta tekee tarpeensa. Olen pienillä pissakäynneillä pysynyt tuossa sisäpihassa, vaikka ensin ajattelinkin että vien sen aina puistoon. Eipä nuo naapurit ole pissatuksista vielä huomautelleet ja taitaa siinä muutkin taloyhtiön koirat käydä pissillä. Koiria taitaakin täällä asua aika paljon, muutama ollaan jo nähty ja monet silittelemään tulleet kertoilevat omasta koirastaan. Kaikki kehuvat Huugoa reippaaksi ja rohkeaksi eikä se ihmisiä aristelekkaan, innolla menee tervehtimään. Myös ulkonäköä kehutaan tottakai 8) Kun rotua kysellään ja vastaan kooikerhondje niin ei kukaan oikeen taida tietää kun vastaus on yleensä joku "jaaaa...". Sitäkin kysellään kuinka iso Huugosta tulee ja melko yllättyneitä ovat kun sanon ettei mikään kovin iso. Huugo on sen näkönen että voisi kasvaa isoksikin koiraksi, pikku pullukka x)
Toisista koirista Huugo ei niin välitäkkään ja hyvä varmaan niin kunnes on rokotukset kunnossa. Muutamien kanssa olen antanut nuuskia kun olen ensin varmistanut että koirat on rokotettuja. Menen itse silittämään toista koiraa niin Huugokin uskaltaa tulla katsomaan. Eilen pihapiirissä asuva villakoira vähän murahti, olisi halunnut kaikki silitykset itselleen, mutta ei Huugo tainnut sitä säikähtää, meni villakoiran emännän luo rapsuteltavaksi. Haukkuvista koirista Huugo ei pidä.
Eilen kävi minun äiti, isä ja veli ihailemassa pentua, jokainen vuorollaan. Tänään ei (vielä) ole vierailijoita tiedossa. Voisin yrittää lenkkeillä Huugon kanssa yliopistolle asti, pitäisi hakea tarra opiskelijakorttiin ja lukuvuosikalenteri niin voisi tilata ne rokotusajat :P Lukujärjestystäkin pitäisi alkaa katsella, eihän tässä ole kuin kaksi viikkoa koulun alkuun. Eipä minulle varmaan niin kauheasti kursseja tule.
Lopuksi vielä vähän kuvia ^^ Huugo on niin söpöläinen että kuvaisin sitä vaan koko ajan!
Huugo kotimatkalla autossa :)
Reippaana poikana pihalla!
Pidän lenkeillä mukana lelua, jolla välillä "harhautan" sitä jos on jokin pelottava tilanne.
Huugon hieno salamaselkäkuvio!
Suurin osa kuvista on tällaisia:P
Vaikka onhan näissäkin sitä jotain :D
Huugon hemmotteluhetket! Huugo on kova pureksimaan, puree ihan kaikkea mistä se saa otteen ja varsinkin minun lahkeiden kanssa se taistelee, oikein murisee ja haukkuu niille. Otan yleensä lähimmän lelun jota koitan sen saada pureksimaan, mutta välillä pidetään sylihetkiä jolloin se saa pureksia puruluuta sylissä ollessa :) Välillä minun on pakko kiivetä tuolille turvaan kun se näykkii melko kivuliaasti :P
Viime yö oli levottomampi kuin edellinen, muutaman kerran heräsi ja piti pientä konserttia. Ensimmäisellä kerralla yritti selvästi saada huomiota, hyppi sänkyä vasten ja vaikeata oli olla kuin ei huomaisikaan, sen verran innokas se on. Sitten kuului hiukan leikkiääniä ja sanomalehteäkin revittiin, mutta nukahdettiin kaikki lopuksi uudestaan. Seuraavalla kerralla ei enää vaivautunut sänkyä vsaten hyppimään, tajusi kai ettei siitä mitään iloa ole. Vähän vinkuili. Kello oli kyllä jo sen verran että olisin voinut noustakkin, mutten viittinyt Joonasta herättää kun sen pitää kääydä töissäkin. Kai sitä herätystä voisi vartin verran aikaistaa.
Herätys menikin paljon sujuvammin. Heti kun kello soi Joonas otti Huugon syliin ja piteli siinä niin kauan, että sain vaatteet päälle. Sitten koira kainaloon ja pihalle. Pissat tuli hienosti ensimmäisen pusikon juurelle. Käyskenneltiin siinä vähän aikaa ja seurattiin muutamia töihin lähtijöitä, mutta aika pian mentiin takaisin sisälle ja syömään.
Eilen oikein mittasin kuinka paljon se suositeltu ruokamäärä on ja tänään otin otin koko päivän ruoat valmiiksi muoviseen rasiaan josta sitten laitan ruoka-aikoina kuppiin sopivan määrän. Eilen olin vähän hukassa sen ruuan määrän kanssa, joskus se jätti puolet syömättä ja joskus näytti loppuvan kesken :S Nytpä on sitten konkreettisesti määrä tiedossa koko päivän ajan.
Ulkoilu sujuu selkeästi paremmin, vaikka Huugo vieläkin vinkuilee ja aristelee. Se kuitenkin tuntuu tietävän ulkonakäynnin pointin ja odottelematta tekee tarpeensa. Olen pienillä pissakäynneillä pysynyt tuossa sisäpihassa, vaikka ensin ajattelinkin että vien sen aina puistoon. Eipä nuo naapurit ole pissatuksista vielä huomautelleet ja taitaa siinä muutkin taloyhtiön koirat käydä pissillä. Koiria taitaakin täällä asua aika paljon, muutama ollaan jo nähty ja monet silittelemään tulleet kertoilevat omasta koirastaan. Kaikki kehuvat Huugoa reippaaksi ja rohkeaksi eikä se ihmisiä aristelekkaan, innolla menee tervehtimään. Myös ulkonäköä kehutaan tottakai 8) Kun rotua kysellään ja vastaan kooikerhondje niin ei kukaan oikeen taida tietää kun vastaus on yleensä joku "jaaaa...". Sitäkin kysellään kuinka iso Huugosta tulee ja melko yllättyneitä ovat kun sanon ettei mikään kovin iso. Huugo on sen näkönen että voisi kasvaa isoksikin koiraksi, pikku pullukka x)
Toisista koirista Huugo ei niin välitäkkään ja hyvä varmaan niin kunnes on rokotukset kunnossa. Muutamien kanssa olen antanut nuuskia kun olen ensin varmistanut että koirat on rokotettuja. Menen itse silittämään toista koiraa niin Huugokin uskaltaa tulla katsomaan. Eilen pihapiirissä asuva villakoira vähän murahti, olisi halunnut kaikki silitykset itselleen, mutta ei Huugo tainnut sitä säikähtää, meni villakoiran emännän luo rapsuteltavaksi. Haukkuvista koirista Huugo ei pidä.
Eilen kävi minun äiti, isä ja veli ihailemassa pentua, jokainen vuorollaan. Tänään ei (vielä) ole vierailijoita tiedossa. Voisin yrittää lenkkeillä Huugon kanssa yliopistolle asti, pitäisi hakea tarra opiskelijakorttiin ja lukuvuosikalenteri niin voisi tilata ne rokotusajat :P Lukujärjestystäkin pitäisi alkaa katsella, eihän tässä ole kuin kaksi viikkoa koulun alkuun. Eipä minulle varmaan niin kauheasti kursseja tule.
Lopuksi vielä vähän kuvia ^^ Huugo on niin söpöläinen että kuvaisin sitä vaan koko ajan!
Huugo kotimatkalla autossa :)
Reippaana poikana pihalla!
Pidän lenkeillä mukana lelua, jolla välillä "harhautan" sitä jos on jokin pelottava tilanne.
Huugon hieno salamaselkäkuvio!
Suurin osa kuvista on tällaisia:P
Vaikka onhan näissäkin sitä jotain :D
Huugon hemmotteluhetket! Huugo on kova pureksimaan, puree ihan kaikkea mistä se saa otteen ja varsinkin minun lahkeiden kanssa se taistelee, oikein murisee ja haukkuu niille. Otan yleensä lähimmän lelun jota koitan sen saada pureksimaan, mutta välillä pidetään sylihetkiä jolloin se saa pureksia puruluuta sylissä ollessa :) Välillä minun on pakko kiivetä tuolille turvaan kun se näykkii melko kivuliaasti :P