AVO läpäisty - näyttelyrintamalla!
Koittipa se päivä jonka en kuunaan ajatellut koittavan. Aamusella lähdettiin Huugon kanssa ajelemaan kohti Turggusta ja Ruskoa, jossa Lounais-Suomen Spanielikerho piti 8-ryhmän roduille näyttelyn. Pitkään harkitsin ilmoittamista kun en tuomarista ollut niin varma ja taisi mennä ihan kalliimman ilmon viimeisille päiville :P Matkailu avarsi jälleen, oli nimittäin melko hienoja tunneleita Helsinki-Turku välillä! Paljon olisi Suomessakin vielä nähtävää...
Huugo huusi häkissään kuin syötävä ensimmäisen puoli tuntia ja olin jo aikeissa pysähtyä tarkistamaan ettei häkissä ole mitään sinne kuulumatonta... Jossain vaiheessa sitten tajusin että aamuruokaahan se poju siellä kiljui :D Jos aamupäivästä on paljon ajamista en yleensä anna pojulle aamuruokaa ollenkaan, mutta nyt taisi olla kova nälkä...
Näyttelykuntoon Huugon sai tälläkertaa anturanvälikarvoja trimmaamalla ja uittamalla Espoon Pitkäjärvessä. Vähän epäilin että mahtaako koira olla likaisempi järvessä käytyään, mutta hienoksi tuli turkki ja Huugolla oli takuulla kivempaa kuin suihkussa.
Auranlaakson ABC-asemalta saatiin kyytiläinen mukaan, nimittäin kooikerneiti Mindi emäntänsä Suvin kera. Tytöt tulivat näyttelyyn turisteiksi :) Oltiin oikein hyvissä ajoin näyttelypaikalla ja onneksi oltiinkin, Huugo sai kunnian aloittaa kooikerit ja tuomari oli pitänyt cockereiden kanssa tosi haipakkaa vauhtia. Kehään asti olivat tulossa Huugon lisäksi Primo valioihin ja Viola avoimiin. Amerikancockereita seuratessani en huomannut tuomarin muuta antavan kuin ERI+SA -settiä koiralle kuin koiralle, joten vähän alkoi olla toiveikas fiilis. Ja hurjan nopeasti arvosteli koirat! Pian oli koohojen vuoro ja marssin Huugon kanssa ensimmäisinä kehään. Nopsaa tuomari tarkasti hampaat, silmät, korvat ja vähän tutki päätä, en huomannut että olisi palleja kokeillut. Sitten ympäri ja edes takas - kuuma aurinkoinen sää verotti liikkeitä melkoisesti. Yleensä juostaan Huugon kanssa rinnakkain mutta nyt sain melkein vetää pojua. Ilmeisesti poju kuitenkin miellytti ja se sama ERI+SA-setti tuli meillekin!!
Primo kävi esittäitymässä valioluokassa ja pian oli pojat kaksisteen kehässä. Liikkeet meni ehkä pikkuisen pirteämmin, mutta juuri ratkaisevalla hetkellä kun olisi paikallaan pitänyt pönöttää jokin imaisi Huugon kuonon maahan enkä saanut sitä tarpeeksi ripeästi irti. Primo vei oikeutetusti urosten voiton ja meillehän riitti se serti! Tulos siis AVO ERI1 SA PU2 SERT ja lyhykäinen arvostelu kuuluu näin:
Good size & pigment, typical head. Corr. topline, good movement, when moving the tail is too high. Tuomari Zsuzsanna Váczi-Balogh
On muuten ensimmäinen kerta kun korkealla kannetusta hännästä tulee sanomista (ellei lasketa "korkealle kinnittynyttä häntää" tähän mukaan) vaikka Huugolla se on kyllä aina ihan tötteröllä. Ja pakkojan sen on sitä korkealla pitää, muuten arvokkaat häntäkarvat laahaisi maassa :P
ERIÄ ja sertiä tarjoiltiin myös Violalle ja Primo oli lopulta ROP, onnea Kaisalle! Kaisalla oli kunnollinen kamerakin mukana joten muutama pönökuva otettiin tuoreeltaan, "oikeat" palkintoposeeraukset näpsi Joonas. Vielä on kehityksessä molemmat, joten kuvia myöhemmin...
Jokusen tovin siinä vielä höpöttelin Kaisan ja Suvin kanssa ja sitten pakkailtiin kamat ja tuore Muotovalio autoon ja huristeltiin Tampereelle. Ja meidän näyttelyt loppui tähän - PAITSI että olen mennyt ilmoomaan Huugon Ouluun heinäkuulle, joten kai sitä pitää käydä koittamassa miltä se valioluokassa pyöriminen tuntuu...
Muihin asioihin: Nilkan kunto meni vauhdilla eteenpäin niin, että nyt pystyn jo normaalisti kävelemään ja näemmä kehässä ravaaminenkin sujui ;) Torstaina oltiin agitreeneissä ja jäi hyvä fiilis. Tekniikkaa tehtiin kohti ulko-ovea ja kippa oli tosi lähellä räksyttäviä russeleita, joita Huugo hiukan mulkoili, mutta tuli kuitenkin nätisti luo. Tehtiin alastuloa (raskas) ja okseria (parempi kuin viimeksi). Ratatreenissä oli meillä teemana para-agility kun ei mulla ollut lupa juosta, joten Ulla otti lelun ja palkkaili sillä Huugon irtoamista. Ja melko mahtavasti irtosikin, ekalla kerralla heti ekan hypyn jälkeen suorinta tietä kentän toiseen päähän Ullan luo :D Ja muutenkin hienoa irtoamista ja hyvää vauhtia, näitä treenejä voisi tehdä enemmänkin! Nyt oli Huugolla tietysti patoutunutta riehuenergiaa parilta viikolta, mutta kuitenkin. Kuumakin oli ja silti meni täysii!
Naksutellen tehtiin vadin päälle nousua ja hyvinhän tuo on alkanut pohtia ja tarjota. Täytyisi vaan säännöllisesti tehdä naksutreenejä ja vaihdella teemaa. Keittiökin käytiin viimein siivoamassa, kolme ammattilaista siellä hyöri kaksi tuntia joten eiköhän siellä nyt uskalla laittaa ruokaa. Elämä alkaa siis jälleen voittaa!
Huugo huusi häkissään kuin syötävä ensimmäisen puoli tuntia ja olin jo aikeissa pysähtyä tarkistamaan ettei häkissä ole mitään sinne kuulumatonta... Jossain vaiheessa sitten tajusin että aamuruokaahan se poju siellä kiljui :D Jos aamupäivästä on paljon ajamista en yleensä anna pojulle aamuruokaa ollenkaan, mutta nyt taisi olla kova nälkä...
Näyttelykuntoon Huugon sai tälläkertaa anturanvälikarvoja trimmaamalla ja uittamalla Espoon Pitkäjärvessä. Vähän epäilin että mahtaako koira olla likaisempi järvessä käytyään, mutta hienoksi tuli turkki ja Huugolla oli takuulla kivempaa kuin suihkussa.
Auranlaakson ABC-asemalta saatiin kyytiläinen mukaan, nimittäin kooikerneiti Mindi emäntänsä Suvin kera. Tytöt tulivat näyttelyyn turisteiksi :) Oltiin oikein hyvissä ajoin näyttelypaikalla ja onneksi oltiinkin, Huugo sai kunnian aloittaa kooikerit ja tuomari oli pitänyt cockereiden kanssa tosi haipakkaa vauhtia. Kehään asti olivat tulossa Huugon lisäksi Primo valioihin ja Viola avoimiin. Amerikancockereita seuratessani en huomannut tuomarin muuta antavan kuin ERI+SA -settiä koiralle kuin koiralle, joten vähän alkoi olla toiveikas fiilis. Ja hurjan nopeasti arvosteli koirat! Pian oli koohojen vuoro ja marssin Huugon kanssa ensimmäisinä kehään. Nopsaa tuomari tarkasti hampaat, silmät, korvat ja vähän tutki päätä, en huomannut että olisi palleja kokeillut. Sitten ympäri ja edes takas - kuuma aurinkoinen sää verotti liikkeitä melkoisesti. Yleensä juostaan Huugon kanssa rinnakkain mutta nyt sain melkein vetää pojua. Ilmeisesti poju kuitenkin miellytti ja se sama ERI+SA-setti tuli meillekin!!
Primo kävi esittäitymässä valioluokassa ja pian oli pojat kaksisteen kehässä. Liikkeet meni ehkä pikkuisen pirteämmin, mutta juuri ratkaisevalla hetkellä kun olisi paikallaan pitänyt pönöttää jokin imaisi Huugon kuonon maahan enkä saanut sitä tarpeeksi ripeästi irti. Primo vei oikeutetusti urosten voiton ja meillehän riitti se serti! Tulos siis AVO ERI1 SA PU2 SERT ja lyhykäinen arvostelu kuuluu näin:
Good size & pigment, typical head. Corr. topline, good movement, when moving the tail is too high. Tuomari Zsuzsanna Váczi-Balogh
On muuten ensimmäinen kerta kun korkealla kannetusta hännästä tulee sanomista (ellei lasketa "korkealle kinnittynyttä häntää" tähän mukaan) vaikka Huugolla se on kyllä aina ihan tötteröllä. Ja pakkojan sen on sitä korkealla pitää, muuten arvokkaat häntäkarvat laahaisi maassa :P
ERIÄ ja sertiä tarjoiltiin myös Violalle ja Primo oli lopulta ROP, onnea Kaisalle! Kaisalla oli kunnollinen kamerakin mukana joten muutama pönökuva otettiin tuoreeltaan, "oikeat" palkintoposeeraukset näpsi Joonas. Vielä on kehityksessä molemmat, joten kuvia myöhemmin...
Jokusen tovin siinä vielä höpöttelin Kaisan ja Suvin kanssa ja sitten pakkailtiin kamat ja tuore Muotovalio autoon ja huristeltiin Tampereelle. Ja meidän näyttelyt loppui tähän - PAITSI että olen mennyt ilmoomaan Huugon Ouluun heinäkuulle, joten kai sitä pitää käydä koittamassa miltä se valioluokassa pyöriminen tuntuu...
Muihin asioihin: Nilkan kunto meni vauhdilla eteenpäin niin, että nyt pystyn jo normaalisti kävelemään ja näemmä kehässä ravaaminenkin sujui ;) Torstaina oltiin agitreeneissä ja jäi hyvä fiilis. Tekniikkaa tehtiin kohti ulko-ovea ja kippa oli tosi lähellä räksyttäviä russeleita, joita Huugo hiukan mulkoili, mutta tuli kuitenkin nätisti luo. Tehtiin alastuloa (raskas) ja okseria (parempi kuin viimeksi). Ratatreenissä oli meillä teemana para-agility kun ei mulla ollut lupa juosta, joten Ulla otti lelun ja palkkaili sillä Huugon irtoamista. Ja melko mahtavasti irtosikin, ekalla kerralla heti ekan hypyn jälkeen suorinta tietä kentän toiseen päähän Ullan luo :D Ja muutenkin hienoa irtoamista ja hyvää vauhtia, näitä treenejä voisi tehdä enemmänkin! Nyt oli Huugolla tietysti patoutunutta riehuenergiaa parilta viikolta, mutta kuitenkin. Kuumakin oli ja silti meni täysii!
Naksutellen tehtiin vadin päälle nousua ja hyvinhän tuo on alkanut pohtia ja tarjota. Täytyisi vaan säännöllisesti tehdä naksutreenejä ja vaihdella teemaa. Keittiökin käytiin viimein siivoamassa, kolme ammattilaista siellä hyöri kaksi tuntia joten eiköhän siellä nyt uskalla laittaa ruokaa. Elämä alkaa siis jälleen voittaa!