This world is going straight to hell
Hieman muutettu versio:
Omat ongelmat tuntuvat aina joskus turhan suurilta. Silloin on aika potkaista itseään päähän. Olen kasvamassa aikuiseksi ja tajuan vasta nyt miten paska koko maailma todellisuudessa on.
Suurinosa ihmisistä on täysin perseestä. Itsekkäitä paskoja. Valtaa ja rahaa. Sitä "moderni" ihminen hakee. Viisas hakee onnea, rakkautta ja kokemuksia. "Te ette tiedä mitään, minä vielä vähemmän" Ja näin on edelleenkin. Yritän ymmärtää maailmaa, mutten ymmärrä.
"Miten voin nähdä kehykset kun olen itse taulun sisällä"
Monesti kysyn maailmalta, "miksi?" Ei se vastaa. Ehkä minun ei ole tarkoitus ymmärtää.
Olen hukassa sanojen kanssa. Kirjoitan rivin toisensa jälkeen, mutten usko, että kukaan ymmärtäisi mitä ajan takaa.
Kaikki ajatukset vievät lopulta siihen, että mitä varten minä elän. Elän itseäni varten?
Ei, miten hitossa? Elän muita ihmisiä varten? Mutta mitä sitten jos eläisinkin, kun... he elävät itseään varten. Ihmisen itsekkyys on rajaton. Sen todistaa niin moni asia. Mitä ihminen on valmis tekemään julkisuuden tähden, rahan, omaisuuden... liikaa, koska yksikään noista ei tee "järkevää" ihmistä täysin onnelliseksi. Helpottaahan se elämistä. Mutta mitä varten sitä loppuenlopuksi elää? Rahaa varten? Mitä varten minä elän? Huomista varten. Odotan aina sitä parempaa päivää. Ja sitten kun se tulee niin minä elän sitä hetkeä varten, mutta helvetti.. silloin kun on onnellisimmillaan, niin aika vie kaiken pois, jonka jälkeen elän taas huomista varten. Mutta nyt olen ainakin aidosti onnellinen tästä elämäntilanteesta. Elina, sinä olet minun huominen. <3
Omat ongelmat tuntuvat aina joskus turhan suurilta. Silloin on aika potkaista itseään päähän. Olen kasvamassa aikuiseksi ja tajuan vasta nyt miten paska koko maailma todellisuudessa on.
Suurinosa ihmisistä on täysin perseestä. Itsekkäitä paskoja. Valtaa ja rahaa. Sitä "moderni" ihminen hakee. Viisas hakee onnea, rakkautta ja kokemuksia. "Te ette tiedä mitään, minä vielä vähemmän" Ja näin on edelleenkin. Yritän ymmärtää maailmaa, mutten ymmärrä.
"Miten voin nähdä kehykset kun olen itse taulun sisällä"
Monesti kysyn maailmalta, "miksi?" Ei se vastaa. Ehkä minun ei ole tarkoitus ymmärtää.
Olen hukassa sanojen kanssa. Kirjoitan rivin toisensa jälkeen, mutten usko, että kukaan ymmärtäisi mitä ajan takaa.
Kaikki ajatukset vievät lopulta siihen, että mitä varten minä elän. Elän itseäni varten?
Ei, miten hitossa? Elän muita ihmisiä varten? Mutta mitä sitten jos eläisinkin, kun... he elävät itseään varten. Ihmisen itsekkyys on rajaton. Sen todistaa niin moni asia. Mitä ihminen on valmis tekemään julkisuuden tähden, rahan, omaisuuden... liikaa, koska yksikään noista ei tee "järkevää" ihmistä täysin onnelliseksi. Helpottaahan se elämistä. Mutta mitä varten sitä loppuenlopuksi elää? Rahaa varten? Mitä varten minä elän? Huomista varten. Odotan aina sitä parempaa päivää. Ja sitten kun se tulee niin minä elän sitä hetkeä varten, mutta helvetti.. silloin kun on onnellisimmillaan, niin aika vie kaiken pois, jonka jälkeen elän taas huomista varten. Mutta nyt olen ainakin aidosti onnellinen tästä elämäntilanteesta. Elina, sinä olet minun huominen. <3