they desire flesh because their flesh desires
Sue Palmerin It Is for the Tiger performance lecture meidan studio 1:ssa torstaina. olin innostunut spesismiteemoista ja teksti ei pettanyt. mahtavia kiertolauseita. surullisuus tuli kun lainattiin jotain vahamielista joka sanoi etta elaintarhoja nykykulttuurssa tulee harkita uudelleen - niiden merkitys ei tulisi oll replika vaan alunperinkin mielikuvitusmaailma.
D tupakoi ovella kun lahdin ulos. en sietaisi tytottelya keneltakaan muulta. juteltiin hitaita sanoja - mun sokeriprojekti, niiden kiertuesuunnittelut ja nimi jota ei vielakaan ole. sanoin etta ne miettii nimea liikaa. se kertoi salaisuuden ja etta ne tulee pitamaan meidan vuodelle luennon cart macabresta (olen niin pro) viikkojen paasta. epailen kylla etta ne luennoi ekavuotisille. mene tieda. se kysyi mita ajattelin Tigerista, oltiin samaa mielta elavyydesta ja se kertoi nahneensa viimeksi parisen vuotta sitten.
sovittiin kavelevamme yhdessa Totnesiin mutta paadyttiin Dartington Hallin baariin. yllytin D'n juomaan tuplaviskin ("its too expensive" "come on, you'll be hit by a car tomorrow and your last thought will be why the hell didnt i have the double Jameson when I still had the chance") ja kun tilaus oli maksettu kysyin onko han edelleen varma siita ettei ole alkoholisoitumassa. jain velkaa joten on pakko tavata taas uudestaan.
jaisella terassilla puhuttiin riippumatoista ja pedofiliahysteriasta - molemmat ollaan aloitettu hurja uintiharrastus ja olen ite nykyaan huolissani koska en tieda missa on sopivaa riisuutua kun taalla on niin kummallista suhtautumista kaikkeen. D kertoi etta eraana paivana pukuhuoneessa oli ollut laittamassa sukkaa jalkaan ja pysahtynyt katsomaan pikkutyttoa joka kiskoi sukkahousujaan sellaisella keskittymisella ja performatiivisuudella etta D vain unohtui tuijottamaan. hetken paasta lapsen aiti oli katsonut D'hen ja hymyillyt. D oli seonnut ajatuksissaan tajutessaan milta tilanne vaikutti: "mother: looking at me, me: looking at child, shit shit shit" , pukenut nopeasti loput vaatteet ja juossut ulos. vaihdettiin poytaa nauramisen houkuttelemana. kun kylmyys kavi liialliseksi, Sue Palmer ajoi minut kotiin. ihailen Sueta ihan hillittoman paljon koska se on niin sateileva ja fiksu ja uskomaton ja sanavalmis ja luova ja nakee yhteyksia ja herkistyn aina ihan taysin kun se muistaa olla kiva ja kohtelias mulle. cart macabren jalkeen se sanoi ilahtuneensa nahtyaan minut. en vielakaan tieda oliko se vain kohteliaisuus. tajusin myos liian myohaan etta patsastelin ylaosattomissa puolet esityksesta kuumuuden vuoksi ja tata kirjoittassani tajusinkin ettei silla ole oikeastaan mitaan valia koska olin myos taysin alasti joissain kohdin.
perjantaiaamuna opeteltiin seitkytluvun diskokoreografiaa mika on ihan uskomattoman hauskaa. suosittelen musiikkivideoita kylla ihan kaikille - kandee aloittaa sugar baby lovesta tai wah-watusista. Chrisin kansa on ihanaa tyoskennella, meilla on samanlaiset ambitiot ja samanlainen huumori. muut ei sit osuneetkaan kohdalle tassa ryhmassa mut lasken paivia siihen etta aletaan tehda tokavuoden paaprojektia ja voin tehda toita Hanan kanssa. muulla ei sit olekaan mitaan valia.
ruokalassa tormasin Celineen joka viettaa loppuvuoden Ruotsissa! kerroin pitkaa historiaa johon sisaltyi ruotsalaisten ylivertaisuus ihan kaikessa ja hardcore Andersen. huomasin liioittelevani yksityiskohtia jotta D nauraisi enemman. puhuttiin mun lavistyksista ja kaikki oltiin yhta mielta siita etta ne on otettava pois. sita odotellessa.
tajusin vasta talla viikolla etta on syksy, oikeastaan jo talvi. pyorailen aurinkoiset aamut metsan kautta ja routa puree joka kerta vahan syvemmalta. olen hukannut kaikki lampimat vaatteeni ja kamerani ja muistikirjat. teen toita enemman kuin koskaan vaikkei se johda mihinkaan. toivon valoisia asuntoja ja korkeita huoneita ja kaiken jarjestymista ja yhta ennen kaikkea. olen myos kai pikkuhiljaa valmistautunut siihen etta vaikkei yksi toteutuisi niin saattaisin viela toivoa jotain muuta. saattaisin.
Hollywood jarjesti minut puhumaan tilaisuuteen ensi sunnuntaiksi ja tapasin casting directorin tiistaina. kaikki jotenkin etenee enka tieda olenko tassa ja mita pitaisi olla.
D tupakoi ovella kun lahdin ulos. en sietaisi tytottelya keneltakaan muulta. juteltiin hitaita sanoja - mun sokeriprojekti, niiden kiertuesuunnittelut ja nimi jota ei vielakaan ole. sanoin etta ne miettii nimea liikaa. se kertoi salaisuuden ja etta ne tulee pitamaan meidan vuodelle luennon cart macabresta (olen niin pro) viikkojen paasta. epailen kylla etta ne luennoi ekavuotisille. mene tieda. se kysyi mita ajattelin Tigerista, oltiin samaa mielta elavyydesta ja se kertoi nahneensa viimeksi parisen vuotta sitten.
sovittiin kavelevamme yhdessa Totnesiin mutta paadyttiin Dartington Hallin baariin. yllytin D'n juomaan tuplaviskin ("its too expensive" "come on, you'll be hit by a car tomorrow and your last thought will be why the hell didnt i have the double Jameson when I still had the chance") ja kun tilaus oli maksettu kysyin onko han edelleen varma siita ettei ole alkoholisoitumassa. jain velkaa joten on pakko tavata taas uudestaan.
jaisella terassilla puhuttiin riippumatoista ja pedofiliahysteriasta - molemmat ollaan aloitettu hurja uintiharrastus ja olen ite nykyaan huolissani koska en tieda missa on sopivaa riisuutua kun taalla on niin kummallista suhtautumista kaikkeen. D kertoi etta eraana paivana pukuhuoneessa oli ollut laittamassa sukkaa jalkaan ja pysahtynyt katsomaan pikkutyttoa joka kiskoi sukkahousujaan sellaisella keskittymisella ja performatiivisuudella etta D vain unohtui tuijottamaan. hetken paasta lapsen aiti oli katsonut D'hen ja hymyillyt. D oli seonnut ajatuksissaan tajutessaan milta tilanne vaikutti: "mother: looking at me, me: looking at child, shit shit shit" , pukenut nopeasti loput vaatteet ja juossut ulos. vaihdettiin poytaa nauramisen houkuttelemana. kun kylmyys kavi liialliseksi, Sue Palmer ajoi minut kotiin. ihailen Sueta ihan hillittoman paljon koska se on niin sateileva ja fiksu ja uskomaton ja sanavalmis ja luova ja nakee yhteyksia ja herkistyn aina ihan taysin kun se muistaa olla kiva ja kohtelias mulle. cart macabren jalkeen se sanoi ilahtuneensa nahtyaan minut. en vielakaan tieda oliko se vain kohteliaisuus. tajusin myos liian myohaan etta patsastelin ylaosattomissa puolet esityksesta kuumuuden vuoksi ja tata kirjoittassani tajusinkin ettei silla ole oikeastaan mitaan valia koska olin myos taysin alasti joissain kohdin.
perjantaiaamuna opeteltiin seitkytluvun diskokoreografiaa mika on ihan uskomattoman hauskaa. suosittelen musiikkivideoita kylla ihan kaikille - kandee aloittaa sugar baby lovesta tai wah-watusista. Chrisin kansa on ihanaa tyoskennella, meilla on samanlaiset ambitiot ja samanlainen huumori. muut ei sit osuneetkaan kohdalle tassa ryhmassa mut lasken paivia siihen etta aletaan tehda tokavuoden paaprojektia ja voin tehda toita Hanan kanssa. muulla ei sit olekaan mitaan valia.
ruokalassa tormasin Celineen joka viettaa loppuvuoden Ruotsissa! kerroin pitkaa historiaa johon sisaltyi ruotsalaisten ylivertaisuus ihan kaikessa ja hardcore Andersen. huomasin liioittelevani yksityiskohtia jotta D nauraisi enemman. puhuttiin mun lavistyksista ja kaikki oltiin yhta mielta siita etta ne on otettava pois. sita odotellessa.
tajusin vasta talla viikolla etta on syksy, oikeastaan jo talvi. pyorailen aurinkoiset aamut metsan kautta ja routa puree joka kerta vahan syvemmalta. olen hukannut kaikki lampimat vaatteeni ja kamerani ja muistikirjat. teen toita enemman kuin koskaan vaikkei se johda mihinkaan. toivon valoisia asuntoja ja korkeita huoneita ja kaiken jarjestymista ja yhta ennen kaikkea. olen myos kai pikkuhiljaa valmistautunut siihen etta vaikkei yksi toteutuisi niin saattaisin viela toivoa jotain muuta. saattaisin.
Hollywood jarjesti minut puhumaan tilaisuuteen ensi sunnuntaiksi ja tapasin casting directorin tiistaina. kaikki jotenkin etenee enka tieda olenko tassa ja mita pitaisi olla.