Kevättä kohden
Lunta sitä vaan piisaa...koskakohan Kouvolassa pilkahtaa puhdas maa valkoisen roudan alta ja pääsee harkitsemaan kevättakkiin siirtymistä? Tänäänkin valkoisia hahtuvia on satanut aamusta saakka. Kaipaan kesää ja lämmintä jo, joten toivotaan että kevät tulisi pian.
Seminaarityöstä ovat jäljellä vain tuskaisat muistot. Kävin eilen tapaamassa asiakastani ja esitin värisuunnitelmani heille. Tuntuivat pitävän, mutta eivät tietenkään osanneet siltä istumalta päättää minkä valitsevat. Lupasivat olla yhteydessä lähiviikkoina, mikä hieman lieventää jännitystäni. Tein projektin kanssa klassisen virheen, että kun minulle annettiin ns. vapaat kädet, en ollut asiakkaaseen kontaktissa ennen lopullisen työn valmistumista ja siksi en lainkaan tiedä olivatko ehdotukseni sitä, mitä he halusivat. Toisaalta, jos asiakas antoi ensimmäisessä tapaamisessa ymmärtää, ettei kiirettä ole niin miksi hosua? Saatan joutua tekemään muutoksia valintaan johon he päätyvät, mutta uskon, että asiakasta tapaamallakin olisin joutunut muokkaamaan ehdotustani. Tuskin mikään menee sellaisenaan kerralla läpi. Minulla on kuitenkin kutina, että, jokin ehdotuksistani valitaan. Ensi keskiviikkona on semmarin esitys yleisölle. Vähän jänskättää jo, muttei niin paljoa kuin ensimmäisessä asiakastapaamisessa...
Kun ei ole semmarin kokoisia koulutöitä on minulla ollut aikaa katsoa jdoramaakin. Katsoin viimeksi loppuun Nobuta wo Producen, josta tykkäsin kovasti. Nobutan näyttelijä, Horikita Maki, oli niin mainio roolissaan, Yamapin ohella, että halusin välttämättä tutustua näyttelijättären muuhun tuotantoon. Nyt katson Hanazakari no Kimitachi e:ta sarjaa, joka sai Petrin vääntyilemään tuskissaan tuolissaan xD Katsoimme ensimmäisen jakson yhdessä, mutta kauniit pojat ja ruusun terälehdet taisivat olla hänelle vähän liikaa (kuten sekin, että päähenkilötyttö on perinteinen "Mä ihannoin sua sempai!"-tyyppinen tapaus). Siksi olen katsonut sarjaa eteenpäin yksin ja olen tähän mennessä pitänyt. Toinen katsomista odottava sarja, jonka aion tarkastaa on Uta no Onii-san. Se on aihepiiriltään erilainen kuin aiemmin katsomani kouludraamat. Myös lentoemännästä kertova draama kiinnostaa.
Olen hakenut ahkerasti kesätöitä :( Harmikseni en vielä ole saanut paikkaa. Tärkeämpää olisi saada harjoittelupaikka, jotta saisin pakollisen harjoittelun pois. Tänään tuli kutsu mielenkiintoiseen haastatteluun: eräs mainostoimisto hakee kuvittajaa lastenkirjasarjalle, jonka aiheena on musiikki. Mielenkiinnolla menen ensi viikolla kuulemaan lisää paikasta, koska tuonne ihan oikeasti haluaisin. Olisi jotenkin niin mun juttu <3 Samalla viikolla on haastattelu yhtiöön, joka kaipaa pakkaussuunnittelijaa. Kumpikin paikka innostaa, mutta tuo kuvitusjuttu ehkä enemmän. Pyrin tekemään sellaisen vaikutuksen, että pääsisin toiseen noista kiinni :D Tsemppistä vaan~
Nyt kahvikupposen ääreltä oppimateriaaleja tekemään. Kuvitamme lasten äidinkielenkirjaa harjoitustyönä. Hauskaa on se.
Seminaarityöstä ovat jäljellä vain tuskaisat muistot. Kävin eilen tapaamassa asiakastani ja esitin värisuunnitelmani heille. Tuntuivat pitävän, mutta eivät tietenkään osanneet siltä istumalta päättää minkä valitsevat. Lupasivat olla yhteydessä lähiviikkoina, mikä hieman lieventää jännitystäni. Tein projektin kanssa klassisen virheen, että kun minulle annettiin ns. vapaat kädet, en ollut asiakkaaseen kontaktissa ennen lopullisen työn valmistumista ja siksi en lainkaan tiedä olivatko ehdotukseni sitä, mitä he halusivat. Toisaalta, jos asiakas antoi ensimmäisessä tapaamisessa ymmärtää, ettei kiirettä ole niin miksi hosua? Saatan joutua tekemään muutoksia valintaan johon he päätyvät, mutta uskon, että asiakasta tapaamallakin olisin joutunut muokkaamaan ehdotustani. Tuskin mikään menee sellaisenaan kerralla läpi. Minulla on kuitenkin kutina, että, jokin ehdotuksistani valitaan. Ensi keskiviikkona on semmarin esitys yleisölle. Vähän jänskättää jo, muttei niin paljoa kuin ensimmäisessä asiakastapaamisessa...
Kun ei ole semmarin kokoisia koulutöitä on minulla ollut aikaa katsoa jdoramaakin. Katsoin viimeksi loppuun Nobuta wo Producen, josta tykkäsin kovasti. Nobutan näyttelijä, Horikita Maki, oli niin mainio roolissaan, Yamapin ohella, että halusin välttämättä tutustua näyttelijättären muuhun tuotantoon. Nyt katson Hanazakari no Kimitachi e:ta sarjaa, joka sai Petrin vääntyilemään tuskissaan tuolissaan xD Katsoimme ensimmäisen jakson yhdessä, mutta kauniit pojat ja ruusun terälehdet taisivat olla hänelle vähän liikaa (kuten sekin, että päähenkilötyttö on perinteinen "Mä ihannoin sua sempai!"-tyyppinen tapaus). Siksi olen katsonut sarjaa eteenpäin yksin ja olen tähän mennessä pitänyt. Toinen katsomista odottava sarja, jonka aion tarkastaa on Uta no Onii-san. Se on aihepiiriltään erilainen kuin aiemmin katsomani kouludraamat. Myös lentoemännästä kertova draama kiinnostaa.
Olen hakenut ahkerasti kesätöitä :( Harmikseni en vielä ole saanut paikkaa. Tärkeämpää olisi saada harjoittelupaikka, jotta saisin pakollisen harjoittelun pois. Tänään tuli kutsu mielenkiintoiseen haastatteluun: eräs mainostoimisto hakee kuvittajaa lastenkirjasarjalle, jonka aiheena on musiikki. Mielenkiinnolla menen ensi viikolla kuulemaan lisää paikasta, koska tuonne ihan oikeasti haluaisin. Olisi jotenkin niin mun juttu <3 Samalla viikolla on haastattelu yhtiöön, joka kaipaa pakkaussuunnittelijaa. Kumpikin paikka innostaa, mutta tuo kuvitusjuttu ehkä enemmän. Pyrin tekemään sellaisen vaikutuksen, että pääsisin toiseen noista kiinni :D Tsemppistä vaan~
Nyt kahvikupposen ääreltä oppimateriaaleja tekemään. Kuvitamme lasten äidinkielenkirjaa harjoitustyönä. Hauskaa on se.