(no subject)
mun tunteet on viime viikkoina menny aika hurjasti ylös ja alas. ekaa kertaa mä romahdin jopa koulussa.
mulla on jotenki ollu vaikeeta. kaikki pienetkin asiat on tuntunu hirveeen suurilta.
mun on ollu paras olla kotona, kotona äitin ja henun kanssa. plussaa viimeviikoissa on siis ollu lähentyminen perheen kanssa.
miinusta se että kaverit on tuntunu merkityksettömiltä. en ikinä, ikinä haluais ajatella niin,mutta ekaa kertaa myös mulle tuli sellanen olo.
paitsi yhtä henkilöä kohtaaan..
MUTTA, nyt musta tuntuu kuitenki että mun pää alkaa selviimään ja järkevät ajatukset alkaa tulvimaan päähän tai sitä ainakin toivon.. mun täytyy nyt vaan kadottaa ne kaikki viimeviikkoiset tyhmät jutut mun päästä ja olla onnellinen! onneks mulla on tarleena.
ja hei carli tulee KAHDEEEN VIIKON PÄÄSTÄ?! mun elämä tulviii rakkautta 23päivä, rakkautta ja suuuurta onnellisuutta. mä en edes osaa kuvitella kuinka kirkkaammaksi mun mieli muuttuukaan. hassua huomata tälläsen "eron" jälkeen kuinka paljon se toisen oleminen siinä vieressä merkitseekään ja kuinka paljon sitä toista oikeasti rakastaa ja kaikkein eniten se että kuinka mä niin oon varma siitä että carli on se ainoa ja oikea! mä myös tosissaan toivon että carli ajattelee samoin. varsinkin nyt kun kaikki tulevaisuuden suunitelmat on ollu käsillä ja se että jos opiskelemaan pääsen niin, se on muutto helsinkiin. mä toivon että saisin carlin pitää vierelläni siihen asti ja siitä eteenpäin,mutta carlin tuntien se tekee mitä se itse haluaa. MUTTA mä aijon olla onnellinen siihen asti kunnes jotain merkittävää tapahtuu. mun tarvii ruveta olemaan onnellisempi ja oikeasti hankkia positiivista mieltä päähäni!
hah ja carlin kirja ENITEN VITUTTAA KAIKKI- kirja ei varmaankaan auta :D
mutta nyt, pienen mielenpurkauksen jälkeen, meen katsomaan idolsin loppuun ja nauttimaan puhtaasta huoneestani ja ihanista uusista tauluista JA olemaan onnellinen!
moikka!
mulla on jotenki ollu vaikeeta. kaikki pienetkin asiat on tuntunu hirveeen suurilta.
mun on ollu paras olla kotona, kotona äitin ja henun kanssa. plussaa viimeviikoissa on siis ollu lähentyminen perheen kanssa.
miinusta se että kaverit on tuntunu merkityksettömiltä. en ikinä, ikinä haluais ajatella niin,mutta ekaa kertaa myös mulle tuli sellanen olo.
paitsi yhtä henkilöä kohtaaan..
MUTTA, nyt musta tuntuu kuitenki että mun pää alkaa selviimään ja järkevät ajatukset alkaa tulvimaan päähän tai sitä ainakin toivon.. mun täytyy nyt vaan kadottaa ne kaikki viimeviikkoiset tyhmät jutut mun päästä ja olla onnellinen! onneks mulla on tarleena.
ja hei carli tulee KAHDEEEN VIIKON PÄÄSTÄ?! mun elämä tulviii rakkautta 23päivä, rakkautta ja suuuurta onnellisuutta. mä en edes osaa kuvitella kuinka kirkkaammaksi mun mieli muuttuukaan. hassua huomata tälläsen "eron" jälkeen kuinka paljon se toisen oleminen siinä vieressä merkitseekään ja kuinka paljon sitä toista oikeasti rakastaa ja kaikkein eniten se että kuinka mä niin oon varma siitä että carli on se ainoa ja oikea! mä myös tosissaan toivon että carli ajattelee samoin. varsinkin nyt kun kaikki tulevaisuuden suunitelmat on ollu käsillä ja se että jos opiskelemaan pääsen niin, se on muutto helsinkiin. mä toivon että saisin carlin pitää vierelläni siihen asti ja siitä eteenpäin,mutta carlin tuntien se tekee mitä se itse haluaa. MUTTA mä aijon olla onnellinen siihen asti kunnes jotain merkittävää tapahtuu. mun tarvii ruveta olemaan onnellisempi ja oikeasti hankkia positiivista mieltä päähäni!
hah ja carlin kirja ENITEN VITUTTAA KAIKKI- kirja ei varmaankaan auta :D
mutta nyt, pienen mielenpurkauksen jälkeen, meen katsomaan idolsin loppuun ja nauttimaan puhtaasta huoneestani ja ihanista uusista tauluista JA olemaan onnellinen!
moikka!