(no subject)
Katselet ikkunasta lintuja tai poltat tupakkaa. Opit ettei vapautta ole, mutta tuuli. Jonain toisena päivänä, toisissa maissa tuuli sotkee hiuksesi ja tunnet olevasi elossa. Jostain syystä juuri tuulen sotkiessa hiuksia ihmiset tuntevat olevansa elossa. Laivan kannella Tyynellä valtamerellä tai tiilikuorman päällä sademetsässä (miksi ihmiset liftaavat juuri tiilikuormien pääle? miksi naiset rakastuvat renttuihin?).
Linnut ovat aina elossa. Sinun on nukuttava molemmilla aivopuoliskoillasi, katkaistava suhteesi maailmaan. Ei lintujen, ne voivat lentää toinen aivopuolisko unessa. Tiedätkö, näkevätkö ne puoliksi uniakin? Oletko edes kysynyt? Oletko edes ajatellut asiaa? Tietenkään et, sillä olet keskittynyt omiin uniisi, omaan keskeislyriikkasi, hokemaan "minä, minä, minä" ja harhaan, että jotakuta kiinnostaisi. Sinun päänsärkysi, lyyrinen minäsi tai painoindeksisi. Kuinka monta kiloa jauhelihaa kukin meistä sattuu olemaan? Mihin aikaan heräsit tänään? Menitkö töihin? Miltä genitaalisi näyttävät?
Entä jos oikeasti katselisit lintuja etkä itseäsi? Tavoittelisit tuulta.