Yökyöpelinä

Oct 22, 2007 03:35

Viimeaikoina olen taas saanut paljon ahdistus/paniikki/mitälie kohtauksia ja kuntoni on heikentynyt sillä saralla huomattavasti. Joten taas valvoskelen öitä ja ollut aika ajoin todella ala-kuloinen ja turtunut. En oikein osaa suhtautua tähän mitenkään päin. Kaipaisi vain seuraa.
Tämä on vähän hassua, koska elämässäni menee tällä hetkellä oikein hyvin, eikä syytä psyykkiseen romahdukseen pitäisi olla. Tuo termi oli hiukan ylilyöty, mutta kuitenkin. Tuntuu että huonommaksi ja enenmmän palasiksi tässä ollaan menossa. Nytkin pelottaa kovasti.
Vielä hassumpaa on se että kirjoitan tästä tänne. No saapahan jonnekkin koota ajatuksensa...

Tässä ollaan juuri tulossa lomalta ja huomenna/tänään alkaa taas ah! niin ihana koulu. Tai no ei siinä oikeasti mitään kamalaa ole, mutta olisin mielummin laiska ja aamupäivät ovat aikaa jolloin saan nukuttua.
Loma meni Arin kanssa chillaillesssa ja sitten vähän äidin kanssa chillaillessa. Toivetettiinhan me tuossa viikko sitten uusi tulokas tervetulleeksi sukuumme: serkkuni sai tyttövauvan ja vietimme ristiäisiä. Saiun oikeastaan ensimmäistä kertaa pidellä vauvaa ja se oli melko ihmeellistä.

Tällä viikolla pitäisi sitten touhuta jotain serkkujen kanssa :))) Hata on viimein tullut Kuopioon. Ajattelin jättää pari kurssia kesken tai jotain. Aikataulu tuntuu taas tiukalta (vaikka ihan hyvin tiedän ettei se ole) Mutta jaksamiseni on lähinnä puuskittaista ja nyt tuntuu etten jaksa juuri mitään.
Previous post Next post
Up