talviunilta
Tuli tammikuu, lopetin työt L&T:llä ja menin laitokselle syöttämään vaalidataa SPSS:ään. Maaliskuussa aloitan viiden kuukauden työharjoittelun Helsingissä. Neljä työpaikkaa vuoden sisällä, varsin nykyaikaista.
Vuoden vaihtumisen myötä päättyi myös uudenvuodenlupaukseni, olla vuosi lihatta. Onnistuin mielestäni aika hyvin, tosin muutama lipsahdus tapahtui. Esimerkiksi Moldovassa söin saslikia, koska illanviettoamme isännöinnyt paikallinen herra oli sitä meille valmiiksi tilannut. Ja kerran kännispäissäni olin uhmatuulella ja söin Hesen kerrosaterian "koska mä olen aikuinen ihminen ja mulla on siihen oikeus". Öh.
No joo. Jouluna sitten fiilistelin kinkulla ja lihapullilla. Ei se enää niin hyvää ollutkaan, joten päätin jatkossakin pysytellä itulinjalla, satunnaisilla makkaraoptioilla.
Tämän vuoden lupaukseni on tehdä joka viikko joku kulttuurijuttu. Käynnistin hankkeen kyllä jo joulukuussa käytyäni taidemuseossa katsomassa suomalaisia hienouksia ja ruotsalaisen kuvataiteen tohtorin kikkailuja. Menkää tekin.
(Ja vaikkei taidetta pitäisikään ajatella kulutushyödykkeenä, ostin museokaupasta mahtavan kirjan, jossa analysoidaan Helene Schjerfbeckin omakuvia. Lisäksi siellä on hienoja laukkuja ja jääkaappimagneetteja.)
Viime viikolla katsoin Sofia Coppolan Somewheren, josta jopa Tapani Maskula antoi hyväksyvän arvion. Se oli ihan jees, mutta ei ihan lemppari-Coppolani. Tokiota oli ehkä mukavampi katsella.
Muutenkin jänniä aikoja. Turkua, Helsinkiä, matkasuunnitelmia. Eduskuntavaalikampanjoita, musikaalilippuja ja visioita jatko-opinnoista. Bore on hyvä.
Vuoden vaihtumisen myötä päättyi myös uudenvuodenlupaukseni, olla vuosi lihatta. Onnistuin mielestäni aika hyvin, tosin muutama lipsahdus tapahtui. Esimerkiksi Moldovassa söin saslikia, koska illanviettoamme isännöinnyt paikallinen herra oli sitä meille valmiiksi tilannut. Ja kerran kännispäissäni olin uhmatuulella ja söin Hesen kerrosaterian "koska mä olen aikuinen ihminen ja mulla on siihen oikeus". Öh.
No joo. Jouluna sitten fiilistelin kinkulla ja lihapullilla. Ei se enää niin hyvää ollutkaan, joten päätin jatkossakin pysytellä itulinjalla, satunnaisilla makkaraoptioilla.
Tämän vuoden lupaukseni on tehdä joka viikko joku kulttuurijuttu. Käynnistin hankkeen kyllä jo joulukuussa käytyäni taidemuseossa katsomassa suomalaisia hienouksia ja ruotsalaisen kuvataiteen tohtorin kikkailuja. Menkää tekin.
(Ja vaikkei taidetta pitäisikään ajatella kulutushyödykkeenä, ostin museokaupasta mahtavan kirjan, jossa analysoidaan Helene Schjerfbeckin omakuvia. Lisäksi siellä on hienoja laukkuja ja jääkaappimagneetteja.)
Viime viikolla katsoin Sofia Coppolan Somewheren, josta jopa Tapani Maskula antoi hyväksyvän arvion. Se oli ihan jees, mutta ei ihan lemppari-Coppolani. Tokiota oli ehkä mukavampi katsella.
Muutenkin jänniä aikoja. Turkua, Helsinkiä, matkasuunnitelmia. Eduskuntavaalikampanjoita, musikaalilippuja ja visioita jatko-opinnoista. Bore on hyvä.