Kanawokki
Ruskistin kanaa tässä eräänä päivänä, ja muuta sanottavaa en oikein siitä keksi kuin että vittu se on tylsää puuhaa.
Pannu on siinä hellalla ja sitten seisotaan siinä katsomassa kun se kypsyy. Kun neste on kirkasta, on kana kypsää! prop, prop! Ynynynyyyyhhh!
Yhtäkkiä tuli sellainen olo, että en saatana lopeta kypsentämistä ollenkaan. En ennen kuin kaikki on mustaa ja savuaa ja pannusta ei ole kuin kahva jäljellä. Hähähä! Ja että laitan levyn kuutoselle ja taustalle Rammsteinia kympille ja että huutaa ölisen ja hypin seinille kypsentäessäni sitä helvetin kanaa! Ich Will! Viis siitä, että naapurit valittaa ja että teflonin salaperäinen atomimölekyylisidostahna ei arvosta vaan sulaa ja alkaa levittää ympärilleen höyryävää kuolemaa. Ei pelota! Ihan oikein sille vitun kanalle kun ei voi kypsyä viihdyttävämmin. Olisit tehnyt edes jotain, ihan mitä tahansa! Mutta kun eiiiseooosaaa! Ei ihme että kotimaisia kasviksiakin pitää mainostaa televisiossa kun ei nekään osaa mitään.
Jos kaupassa olisi tarjolla tavallista kanaa ja tavallisia kasviksia, ja sitten kanaa kasviksilla jonka voi kuumentaa rammsteinin tahtiin teflonpannulla kuutosella mustaksi, jonka jälkeen sieltä tuhkasta hyppäisi optimaalisesti ruskistettu, wokkivihanneksilla jongleeraava Feenikslintu karjumaan että "NESTE ON KIRKASTA, JABADABADUU!" niin minä ainakin ostaisin sitä jälkimmäistä ja olisin sillai et "VITTU ALLRIGHHTTT JEA KIK ASS!".
Mutta eihän se tollai ikinä mee kun geenitutkimusrahoja käytetään vaan kaikkeen tyhmään. Pyh.