Roolipeliahdistus
Äh, taas peruuntunut pelikerta. Ei sinäänsä, että se olisi kenenkään vika; aikaisemmista sitoumuksista täytyy pitää kiinni ja kunnioitan ihmisiä, jotka osaa sanoa, että "hei, sori, unohdin, mutta joudun pitämään aiemmin sovitusta kiinni. "
Mä itse vedän paljon pelejä ja se on ihan hauskaa, mutta kun on pääasiallisesti roolipelaaja, tahtoisi kans itse pelata. Toki mun npc:t on aika eläväisiä, mutta ei se ole sama juttu.
Iso ongelma on se, että rakastan vanhoja klassikkoja. Uudet ropesysteemit on jotenkin tönkköjä; joko mekaniikka on semmosta pakolla keksittyä tai sitten liian storytellingia mun makuun. Myöskin uusien pelien maailmat on aika tylsiä. Multa katoaa uutuuden viehätys nopeasti, koska mielestäni vanhoissa maailmoissa ja systeemeissä on niin paljon vielä kokematta. Varsinkin mulle, kun olen lähinnä pelinjohtanut. Turusta muuton jälkeen pelattiin jonkin verran L5Rää ja Deadlandssia niin että Kanerva veti, mutta enimmäkseen pelinjohdin. Mun pääasiallinen ropetuksen lähteeni ennen Katkon Ars Magicaa oli kuitenkin vuosittainen synttäriropeni.
Tänä vuonna olen : Vetänyt yhden cpunk kampanjan ja yhden vähän epäonnistuneen Vampire kamppiksen alusta loppuun. Sen lisäksi olen vetänyt KULT kamppista joka sekin lähenee ainakin chapterin loppua, jos ei kamppiksen loppua, riippuu pelaajien ja mun mielenkiinnosta miten pitkälle jatketaan. Olen vetänyt hiljalleen Deadlands Canon kamppistani kohti loppua ja siihen päälle olen vetänyt nyyppä Deadlanssia ja Paranoiaakin yhden setin. Olen aloittamassa 7th Sea ja Cyberpunk kamppiksia. Vedän aktiivisesti Hârnia. ... olen pelannut pari settiä 7th Seata, yhden setin Cthulhua, yhden setin Conania, pari kertaa WH40Kta ja tyyliin 3-4 pelikertaa Gurpsia Katkon Ars Magican lisäksi. Ja tämä on ollut hyvä ropevuosi esim. edelliseen verrattuna. Jopa superhyvä.
MUTTA. Se on kuitenkin vuosi. Parikymmentä pelikertaa on toki tosi hyvin, mutta samaan aikaan olen vetänyt sen lähemmäs 40 pelikertaa. Mulla ois hyvin tilaa ja tarvetta vielä ainakin parillekymmennelle pelikerralle.
Ja sitten se peli... L5R kävisi ensiapuna, mutta kun tahtoisin mieluusti heiluttaa miekkaa ilman taikajaappaniaa. Runequest, Harn, Keskimaa/Rolemunster, Conan D20, miksei Darksun tai Forggari... Ei scifiä, ei kyberiä, ei edes modernia tai viimeaikaista historiaa. Patterin Rolemunster, Korppiksen Conan ja Vääriksen Hârn tietysti tulee ensimmäisinä mieleen.
Äh, Jupe tahtoo ropettaa.
In Nominekin kelpaisi. Joskin siihen liittyvien loistavien muistojen takaa kuultaa myös ehkä paskin pelikerta koskaan, Ranman Wraithia ja tiettyjä saman kaverin L5R juttuja sekä Ison Jessen pelejä luk ottamatta.
Mä itse vedän paljon pelejä ja se on ihan hauskaa, mutta kun on pääasiallisesti roolipelaaja, tahtoisi kans itse pelata. Toki mun npc:t on aika eläväisiä, mutta ei se ole sama juttu.
Iso ongelma on se, että rakastan vanhoja klassikkoja. Uudet ropesysteemit on jotenkin tönkköjä; joko mekaniikka on semmosta pakolla keksittyä tai sitten liian storytellingia mun makuun. Myöskin uusien pelien maailmat on aika tylsiä. Multa katoaa uutuuden viehätys nopeasti, koska mielestäni vanhoissa maailmoissa ja systeemeissä on niin paljon vielä kokematta. Varsinkin mulle, kun olen lähinnä pelinjohtanut. Turusta muuton jälkeen pelattiin jonkin verran L5Rää ja Deadlandssia niin että Kanerva veti, mutta enimmäkseen pelinjohdin. Mun pääasiallinen ropetuksen lähteeni ennen Katkon Ars Magicaa oli kuitenkin vuosittainen synttäriropeni.
Tänä vuonna olen : Vetänyt yhden cpunk kampanjan ja yhden vähän epäonnistuneen Vampire kamppiksen alusta loppuun. Sen lisäksi olen vetänyt KULT kamppista joka sekin lähenee ainakin chapterin loppua, jos ei kamppiksen loppua, riippuu pelaajien ja mun mielenkiinnosta miten pitkälle jatketaan. Olen vetänyt hiljalleen Deadlands Canon kamppistani kohti loppua ja siihen päälle olen vetänyt nyyppä Deadlanssia ja Paranoiaakin yhden setin. Olen aloittamassa 7th Sea ja Cyberpunk kamppiksia. Vedän aktiivisesti Hârnia. ... olen pelannut pari settiä 7th Seata, yhden setin Cthulhua, yhden setin Conania, pari kertaa WH40Kta ja tyyliin 3-4 pelikertaa Gurpsia Katkon Ars Magican lisäksi. Ja tämä on ollut hyvä ropevuosi esim. edelliseen verrattuna. Jopa superhyvä.
MUTTA. Se on kuitenkin vuosi. Parikymmentä pelikertaa on toki tosi hyvin, mutta samaan aikaan olen vetänyt sen lähemmäs 40 pelikertaa. Mulla ois hyvin tilaa ja tarvetta vielä ainakin parillekymmennelle pelikerralle.
Ja sitten se peli... L5R kävisi ensiapuna, mutta kun tahtoisin mieluusti heiluttaa miekkaa ilman taikajaappaniaa. Runequest, Harn, Keskimaa/Rolemunster, Conan D20, miksei Darksun tai Forggari... Ei scifiä, ei kyberiä, ei edes modernia tai viimeaikaista historiaa. Patterin Rolemunster, Korppiksen Conan ja Vääriksen Hârn tietysti tulee ensimmäisinä mieleen.
Äh, Jupe tahtoo ropettaa.
In Nominekin kelpaisi. Joskin siihen liittyvien loistavien muistojen takaa kuultaa myös ehkä paskin pelikerta koskaan, Ranman Wraithia ja tiettyjä saman kaverin L5R juttuja sekä Ison Jessen pelejä luk ottamatta.