(no subject)

Sep 05, 2009 15:45

Joku tai jokin voi aina pelastaa päivän. Kaikki päivät on usein automaattisesti paskoja. Sanon itsekin useimmin ’tää pelasti mun päivän’, kuin ’tää pilas mun päivän’.

On kulunu paljon aikaa erinnäisien olojen miettimisessä ja tutkailussa. Koska kun on ilo, pohdin miksi, ja milloin seuraava kaivo. Eräät käynnit antaa myös aihetta mietiä tunnetiloja, paskatiloja. Outoa miettiä ’vakavasti’ ja oikeesti ajatuksella kysymyksiä kuten; ’mistä ne voi johtua’ ’miltä tuntuuu ennen ja jälkeen paniikkikohtauksen’ ’mitä musta odotetaan ja luullaan’. Hämmentää myös istua oranssissa nojatuolissa ja puhua asioista. Tunnin verran joku kuuntelee mun kuraa ja saa siitä palkkaa. Siksi en ennen ajatuksesta pitänytkään. Piti selvitä ite läpi kaiken, muuten ois heikko? Mutta nyt toivon että jokin parantuisi.

Silmien väliin lävistys, ylppärit, cd-levyjä, ajatuksien selventäminen.

Voisin haluta nähdä muutaman elokuvan myös. Onneks on vasta lauantai :--)

Eilen oli uusia tuttavuuksia, kaverilla hipat. Aika turvallinen olo. Kukaan ei tunne, mutta voi olla. Aamulla oli vaaniva krapula, mikä ei kuitenkaan onnekseni saanut otetta.

Tiskasin.

Mitä siitä, että kuolema tulee!
Mitä siitä, että monivärinen ihanuus
varisee kuihtuneena maahan.
Onhan kukittu kerta!

vklop, kaverit, ajatus

Previous post Next post
Up