Oct 11, 2009 01:09
Se ei ole uutta, että olen yks tyhmimmistä ihmisistä mitä joku tulee koskaan tuntemaan. Tyhmä on väärä sana, mutta tarpeeksi yleismaailmallinen tähän asiaan. Miksi? Yksi erittäin hyvä, ja valitettavan yleinen, esimerkki on se kuinka menetän puheiteni ja tekojeni hallinnan. Sanat lentävät suusta tuosta noin vain ajattelematta. Ehkä se on opittu keskustelutaito, mutta en todellakaan haluaisi koko ajan tehdä itsestäni pelleä. Viime yönä, tai pikemminkin alkuillasta melkein onnistuin olemaan aika oma itseni kaikessa kivassa seesteydessäni (cue for laugh track) ja silti homma levisi kuin apina avaruudessa.
Kuitenkin olen hyvillä mielillä siitä, etten juurikaan petä enää liijaksi ihmisiä suuntaan tai toiseen, vaan pystyn ajamaan jokseenkin oman pääni heidän mukanaan. Ehkäpä tämä personaan muutos on myös vaikuttanut siihen miten eräät parhaista illoistani vuoteen olen viettänyt hyvinkin mukavan ihmisen ja kaverin seurassa. Kiitoksia hänelle siitä, you know who you are thyself.
Toivottavasti toimin muutaman ihmisen kohdalla sellaisena magneettina, joka vetää heistä pois päin kaiken pahan ja huonot tapahtumat. Tiedän, tuo lause on niin päin seiniä. Tarkoitan; toivottavasti heille käy hyvin ja heidän pahansa osuvat minuun heidän puolestaan. Joskin ikuinen kylmä uni haudassa Marineiden haudassa ei vielä olisi kiva, mutta A Man's Gotta Do What Man's Gotta Do luulen ma. Kaikkea hyvää ihmisille, jotka sitä ansaitsevat... kaikkea hyvää niille, joilla on vaikeaa...
Nyt kun vain tulisi se tietokone, niin voisin alkaa dataleimaan enemmän kuin pieni possu syömässä isäntänsä jätteitä kello viiden ruokailun jälkeen. Onwards!