vastaantulijoiden kaistalla on vittumaista luistella
Itkisitkö onnesta
Jos panisin sua kunnolla
Kun väität etten uskalla
Enää ajaa silmät ummessa
Kovin helposti ei kiinni saa
Sitä kadonnutta nuoruutta
Ja mieletöntä fiilistä
Kun on ensikertaa kännissä
No ehkä elämässä tarvitsee
Joskus selitellä itselleen
Ja eritellä mielessään
Miksi kuviot on pielessä
Kun sitä tuskin edes
Voi aavistaa unissaan
Kuka saa ja kenelle annetaan
Ja miten raukkamaisesti onnen anti täällä jaetaan
Voi perhanan Leevit. :S
Voi perhanan Täkyn ja Nefan kirjallisuusilta @ Jokela. :D Hallila ja Hägg on rakkautta, mutta olikohan taas pakko mennä tiedustelemaan kyseisten professorin ja yliassarin keikkataksoja jo sen ekan siiderin rohkaisemana? Oli hupia ja hupaisammaksi allekirjoittaneen osalta muuttui, kun vaihdettiin Pikku-Mikkoon. Tuli tosin hieman puhelinkriiseilyä, joka ei tällä kertaa koskenut kuitenkaan suoranaisesti minua. Lähdin varmaan ennen yhtä hakemaan kotoa pyörän ja Mikolle nukq. Vääh, kun kuplailu ei taaskaan tuu kestämään, mutta oli kiva lämmitellä selkää vasten ja tuhista ja jutella. Vaikka olenkin myyrä (mutta pieni ja söpö) ja toisaalta ihan rotuyksilö. :P Ei tullut tappelunpoikastakaan edes exän hammasharjoista ja mahdollisista alusvaatteista. Vaikka viimeistään viikonloppuna syntynee kunnon hajoilupäivitys, nyt voi ainakin taas vähän aikaa velloa siinä surullisensekaisessa varmuudessa, että rakastan sitä ihmistä ihan vitusti. Enkä tasan anna tätä lainaamaani In Flames -paitaa takaisin, tää haisee ihan sille ja on kiva päällä! :D
Kuinka kieroutunut muuten pitää olla, jotta nimeää kirjaston lehtivaraston Avolaksi? Klaustrofobinen paikka. :P
Jos jaksaisi vielä nettikierroksen, tupakan ja iltapalan jälkeen ruveta setvimään tota "vastaanoton ja kirjallisen elämän tutkimista", niin jee.