But she could try.

May 07, 2006 01:42

Miten nää jutut meneekin aina näin äärilaidasta toiseen? Eilen oli helvetin hauska ja rento päivä. Tänään päivä alko hyvin, mut iltaa kohden mustat pilvet leijaili taivaalle. Herättiin Niirasella joskus puolen päivän aikoihin ja mentiin niiden takapihalle loikoilemaan aurinkoon. Pidettiin sellanen herrasmies-piknikki ja safkattiin aamupala nurtsilla. Pari muurahaista ois halunnut osingoille kiipeämällä mun reittä pitkin, mut mä huitasin ne pervot tylysti muualle. Niiranen oli saanut varmaan liikaa aurinkoa, sillä se rupes soittelemaan porukkaa niille päivän mittaan enemmän ja enemmän. Aluksi meitä oli joku 10 ja se oli just siistiä. Pelattiin futista auringon paahtaessa ja juotiin kylmää bisseä. Hasse potkas pallon kyl vajan ikkunan läpi, mut Niiranen ei ollut moksiskaan. Sit myöhemmin sinne tuli lisää possea, tosi paljon jotain espoolaisia joita en tuntenut. Olo oli melko ulkopuolinen vaikka mehän tavallaan Jussin ja Rasmuksen kanssa oltiin (Niirasen lisäksi) se "pääjengi". Anyhow, mä halusin sinne jotain porukkaa joita tunsin, joten soitin tyyliin kaikki hyvät tyypit läpi. Soitin myös Katalle, mut se oli virhe sillä Kata oli Ruttopuistossa Ellan ja Marian kanssa. Maria on siis mun ex ja Katan frendi. Ne oli yhessä vaiheessa oikeen voimakolmikko ja mä hengasin niiden kanssa aika paljon Marian kanssa seurustellessa. Maria lähti sit eri lukioon ja Kata ja Ella pääty mun kanssa samaan. Samana syksynä mulla ja Marialla meni poikki. Ei Kata ja Ella oo koulussakaan mitenkään erityisen paljon puhunu Mariasta, mut ehkä ei vaan mun kuullen. Joka tapauksessa oon saanut sellasen mielikuvan, et ne ei oo hirveesti tekemisissä enää. Ainakin tänään olin väärässä.

Kata, Ella ja Maria tuli Niiraselle joskus ysin aikoihin. Niiden kikatus kuului ainakin kilsan päästä, vittu ne oli kännissä. Jotenkin rupes ärsyttää jo alkuvaiheessa niiden meininki. Me halattiin Marian kanssa nopeesti ja kyseltiin kuulumiset. Mulla oli vähän vaivaantunut fiilis, sillä ei olla törmätty usein eron jälkeen. Mun puolelta se on ollut tarkoituksellista ja nyt muistu mieleen miksi. Meni joku pari tuntia, että mitään kummallista ei sattunut, pelattiin jätkien kans taas pari erää futista ja saunottiin. Olin vilvoittelemassa terassilla jonkun Matin kanssa ja Maria ilmesty siihen. Kun oltiin lähössä takas saunaan, se pyys mua jäämään hetkeksi. Mä jäin ihan siksi vaan ettei tartteis myöhemmin illalla kuunnella sen juttuja. Ekaksi se heitti ihan diipadaapa-scheissea, tyyliin "vähäks kiva nähä kaikkii tyyppei pitkäst aikaa". Iih, ihkuu hei. Se puhu ja puhu ja mä yritin tehä lähtöä. Kata ja Ellakin tuli siinä välissä sanomaan Marialle, et kohta pitäis lähtee, mut Maria mulkas niitä aika vihasesti.
Kun mä ties monennenko kerran olin menossa takas saunaan, Maria tarras mua kädestä ja veti lähellensä. Olin wtf, kun se siveli mun selkää. Kun ihan nätisti irrotin sen kädet mun ympäriltä, niin se jotenkin sekos. Vittu se muija rupes kiljumaan, et eikö sillä oo oikeus muka edes koskea muhun tai puhua mulle. Et onko se 1½ vuotta ollut ihan täyttä tyhjää mulle ja jotain muuta se skitsos kans. Koitin rauhotella sitä, et ei mistään sellasesta ollut kysymys, mutta Maria vaan läpsi mun käsiä ja käski pitää ne erossa siitä. MITÄ VITTUA?!? Saanko kysyä, et mitä helvettiä sen muijan päässä liikkuu? Mulla palaa tollasesta vitun meiningistä pinna ihan samantien. Ihmisiä tässä ollaan eikä mitään eläimiä. Nostin kädet ilmaan ja lähin sisälle. Maria yritti tarttua muhun ja onnistuikin saamaan otteen pyyhkeestä. Siinä mä kävelin munasillani ja yksi vitun ämmä kirkuu perässä. Ei jumalauta. Jotain tuntemattomia tyttöjä meni rauhottelemaan Mariaa ja pakkasin kamani. Lähin sanomatta kenellekään mitään ja harhailin puoli tuntia ympäri Haukilahtea, et löytäisin dösärin. Meni suuntavaisto ihan sekasin siinä tunnekuohussa. Onneksi löysin lopulta tieni stadiin ja himaan.

Mutsi ja faija on jossain tuttavilla, onneksi. En ois jaksanut mutsin tenttausta mistään. Janika on himassa ja pelattiin äsken sen kanssa Monopolya :). MÄ VOITIN. Se on mun lempparisisko, tosin ainoa sisko, haha. Ilmeisesti mun lähtö Niiraselta on ollut niin ovela, että kukaan ei oo huomannut sitä. Ainakaan puhelin ei oo soinnut. Ehkä ketään ei vaan yksinkertaisesti kiinnosta, missä oon tai oonko missään. Tai sit se yksi vitun sekopää on antanut muiden ymmärtää, et mä oon käynyt siihen käsiksi. Mut sitä ei pitäis kenenkään uskoa, jos tuntee mut. Mä vihaan väkivaltaa ja naisia en hakkais ikinä. Sellasta tänään. Jotenkin erilaista ja silti niin samanlaista. On sellainen olo, että ei tiedä mitä tekis kenenkin suhteen. Sigh.
Previous post Next post
Up