"Harmaa sumu peittää kaiken / meidät nielaisee"
Hih hih. Ollaanpas sitä taas oltu laiskoja, tyhmiä ja saamattomia. Sillä sehän on joulukuu jo ja taas melkein kuukausi aikaa viime kirjotuksesta.
Takana Profane Omen-keikka, työporukan laivareissu (kiitos Lohja!), useampi kappale Inferno-iltoja, Synestesian keikka ja Nääspeksi (Turpa kiinni!). Että jos nyt vaikka olisi yhden viikonlopun ihan aloillaan ja varsinkin dokaamatta, ennenkuin 11. päivä on mentävä rymyämään Yo-talolle Dimebag Beyond Foreveriin. Mutta oikeesti, mitä muuta tekemistä sinkkuna ollessa muka on ku käydä viikonloppuna baarissa, hä? Minen ainakaan keksi muuta vaihtoehtoa ku kotona jumittamisen, ja sitä saa tehdä ihan tarpeeksi näin arki-iltoinakin. Ja eihän siinä sinänsä muuten mitään vikaa oiskaan, mut ei meinaa budjetti kestää tota 2 pv/vko-baareilua. Pitäs varmaan alkaa käymään siellä selvinpäin, kykenisköhän. :P
Tänään oli kyllä semmonen laiskapäivä että, töissäkään huvittanu taas yhtään mikään. Kai se on tää täysikuu taas kun aiheuttaa levottomuutta, yölläkin vaan heräilen tunnin välein kelloa katsomaan (tai naapureitten panoääniin, köh). Kuuntelen vaan Saran kahta tuoreinta levyä repeatilla, ja harmittelen kun näin mahtava bändi on menny miulta taas ihan kokonaan ohi, ja oon missannu ties kuinka monet keikat ja muut systeemit. :/ Mut parempi myöhään jne. On nimittäin ihan käsittämättömän hyvää tavaraa, ja tuo Joan ääni, miten voi olla. <3
"Laine kerrallaan
Myrsky teitä täällä odottaa
Laine kerrallaan
Taakse jäänyt monta tarinaa
Laine kerrallaan
Paljon saatu, paljon hävitty
Laine kerrallaan"
Tämä on varsinkin jotain ihan äärettömän kaunista. Sitä vaan toivoo että itsekin voisi elää ns. laine kerrallaan, eli ottaisi asiat sitä mukaa kuin ne tulee, eikä kokoajan murehtisi jotain tulevia juttuja. Tosin, se nyt on miun luonne, vaikea sitä on ihan tuosta vaan muuttaa. Muutenkin oon viime aikoina miettiny omaa käytöstäni ja persoonaani, ja ahdistaa hieman kun tuntuu että miun pitäis oikeasti oppia vähän hillitsemään ja/tai muuttamaan niitä. Mutta kun yhden ihmisen kanssa pitäis sievistellä ja olla näyttämättä todellisia tarkoitusperiään (eli feikata) tai asiat menee ihan vituiksi, ja toisen kanssa sitten heti sanoa miten asiat on (eli olla oma suorapuheinen itsensä) tai muuten tulee väärinkäsityksiä. Mutta milläs erotat etukäteen nää tapaukset toisistaan, aargh. :/
Noh, meikää ei ainakaan voi syyttää yrityksen puutteesta, sen vaan sanon. :P Onneksi tässä on ihan omana itsenään olemalla myös pärjännyt välillä, saas vaan nähdä kuinka pitkälle se loppujen lopuksi kantaa. Mutta kun mie oon maailman huonoin kätkemään tunteitani tai teeskentelemään, niin se ns. normaalimman ihmisen esittäminen ottaa aina niin lujille, jos onnistuu ollenkaan.
Joop. Jospa vaikka tiskais loppuun ja sit vois kattoa vähän sisustushömppää telkkarista Top Designin 2. kauden muodossa. :P Torstaina pääsen uuden auton aka. Punaisen Paholaisen kyytiin, jei. Ja huomenna Atalaan, parasta <3.
Takana Profane Omen-keikka, työporukan laivareissu (kiitos Lohja!), useampi kappale Inferno-iltoja, Synestesian keikka ja Nääspeksi (Turpa kiinni!). Että jos nyt vaikka olisi yhden viikonlopun ihan aloillaan ja varsinkin dokaamatta, ennenkuin 11. päivä on mentävä rymyämään Yo-talolle Dimebag Beyond Foreveriin. Mutta oikeesti, mitä muuta tekemistä sinkkuna ollessa muka on ku käydä viikonloppuna baarissa, hä? Minen ainakaan keksi muuta vaihtoehtoa ku kotona jumittamisen, ja sitä saa tehdä ihan tarpeeksi näin arki-iltoinakin. Ja eihän siinä sinänsä muuten mitään vikaa oiskaan, mut ei meinaa budjetti kestää tota 2 pv/vko-baareilua. Pitäs varmaan alkaa käymään siellä selvinpäin, kykenisköhän. :P
Tänään oli kyllä semmonen laiskapäivä että, töissäkään huvittanu taas yhtään mikään. Kai se on tää täysikuu taas kun aiheuttaa levottomuutta, yölläkin vaan heräilen tunnin välein kelloa katsomaan (tai naapureitten panoääniin, köh). Kuuntelen vaan Saran kahta tuoreinta levyä repeatilla, ja harmittelen kun näin mahtava bändi on menny miulta taas ihan kokonaan ohi, ja oon missannu ties kuinka monet keikat ja muut systeemit. :/ Mut parempi myöhään jne. On nimittäin ihan käsittämättömän hyvää tavaraa, ja tuo Joan ääni, miten voi olla. <3
"Laine kerrallaan
Myrsky teitä täällä odottaa
Laine kerrallaan
Taakse jäänyt monta tarinaa
Laine kerrallaan
Paljon saatu, paljon hävitty
Laine kerrallaan"
Tämä on varsinkin jotain ihan äärettömän kaunista. Sitä vaan toivoo että itsekin voisi elää ns. laine kerrallaan, eli ottaisi asiat sitä mukaa kuin ne tulee, eikä kokoajan murehtisi jotain tulevia juttuja. Tosin, se nyt on miun luonne, vaikea sitä on ihan tuosta vaan muuttaa. Muutenkin oon viime aikoina miettiny omaa käytöstäni ja persoonaani, ja ahdistaa hieman kun tuntuu että miun pitäis oikeasti oppia vähän hillitsemään ja/tai muuttamaan niitä. Mutta kun yhden ihmisen kanssa pitäis sievistellä ja olla näyttämättä todellisia tarkoitusperiään (eli feikata) tai asiat menee ihan vituiksi, ja toisen kanssa sitten heti sanoa miten asiat on (eli olla oma suorapuheinen itsensä) tai muuten tulee väärinkäsityksiä. Mutta milläs erotat etukäteen nää tapaukset toisistaan, aargh. :/
Noh, meikää ei ainakaan voi syyttää yrityksen puutteesta, sen vaan sanon. :P Onneksi tässä on ihan omana itsenään olemalla myös pärjännyt välillä, saas vaan nähdä kuinka pitkälle se loppujen lopuksi kantaa. Mutta kun mie oon maailman huonoin kätkemään tunteitani tai teeskentelemään, niin se ns. normaalimman ihmisen esittäminen ottaa aina niin lujille, jos onnistuu ollenkaan.
Joop. Jospa vaikka tiskais loppuun ja sit vois kattoa vähän sisustushömppää telkkarista Top Designin 2. kauden muodossa. :P Torstaina pääsen uuden auton aka. Punaisen Paholaisen kyytiin, jei. Ja huomenna Atalaan, parasta <3.