True Grit
Pitipä sitä pitkästä aikaa katsoa joku elokuvakin; menin siis elokuvateatteriin katsomaan western-elokuvan True Grit.
Kaksi sanaa: fucking awesome. Syy sille, miksi ylipäätänsä halusin nähdä tämän elokuvan, oli ihan vain se että nähtyäni muutaman sekunnin trailerin olin jo myyty. Jeff Bridgesin hahmo (Cogburn) vaikutti jo siinä niin badassilta, ja muutenkin olin jo ihan että jumalauta - näyttää huipulta.
En joutunutkaan pettymään. Elokuva näytti upealta, kuulosti upealta, ja tarina oli sekä mielenkiintoinen että koskettavakin. Tosiaan ihmettelen, miten ihmisiä kiinnostaa joku vitun elokuva jostain vitun Facebookista - sillä TÄLLAISIA todella hyvät elokuvat ovat. Ei sillä etteikö ihmiset pitäisi tästäkin, ainakin kymmenestä Oscar-ehdokkuudesta päätellen (vaikkei Oscareilla mitään merkitystä oikeasti olekaan). Ai niin, en ihmettele, että How to train your Dragonin score sai Oscar-ehdokkuuden. Voittoa ei tietenkään tullut, mutta silti merkittävä musiikki tietenkin saa huomiota. Samoin Inceptionin score. Voittajaksi päätyi joku, jota en ole edes kuullut. Ehkä pitäisi.
Mutta siis. True Grit trailer on tässä.
Jep. Seriously, fucking awesome. "I can't do nothing for you, son", tuo kohta, ei jumalauta. AH. Elokuvan musiikkikin oli aika mainiota; saatan tutustua siihen tarkemminkin. Täytynee lisäksi mainita mieleenpainuvin, kenties suosikkishottini elokuvassa. Trailerissa osa siitä nähtävissä kohdassa 1:58. Näkyy tyhjä luolan suu, Cogburn horjuu luolan suulle ja ampuu kohti katsojaa. Awesome.
Ja nyt tulin kipeäksi. Koski rintaan aamuyöstä. Se onneksi meni ohi joskus kahdeksan aikaan (mutta olin jonkin verran paniikissa silti). Olo on nyt vakaa. Elokuva oli silti mainio. Kävin kiinalaisessakin ennen sitä. Gaah.
En osaa nykyisin kirjoittaa mitään. Varmaan siksi en olekaan kirjoittanut tänne pariin kuukauteen. Edelleen pitäisi jotain pälpättää siitä, mitä on elämääni ylipäätänsä kuulunut. Well, tällaista on kuulunut:
AKJHAKJHDKJHKAHADKJLAD.
Kaksi sanaa: fucking awesome. Syy sille, miksi ylipäätänsä halusin nähdä tämän elokuvan, oli ihan vain se että nähtyäni muutaman sekunnin trailerin olin jo myyty. Jeff Bridgesin hahmo (Cogburn) vaikutti jo siinä niin badassilta, ja muutenkin olin jo ihan että jumalauta - näyttää huipulta.
En joutunutkaan pettymään. Elokuva näytti upealta, kuulosti upealta, ja tarina oli sekä mielenkiintoinen että koskettavakin. Tosiaan ihmettelen, miten ihmisiä kiinnostaa joku vitun elokuva jostain vitun Facebookista - sillä TÄLLAISIA todella hyvät elokuvat ovat. Ei sillä etteikö ihmiset pitäisi tästäkin, ainakin kymmenestä Oscar-ehdokkuudesta päätellen (vaikkei Oscareilla mitään merkitystä oikeasti olekaan). Ai niin, en ihmettele, että How to train your Dragonin score sai Oscar-ehdokkuuden. Voittoa ei tietenkään tullut, mutta silti merkittävä musiikki tietenkin saa huomiota. Samoin Inceptionin score. Voittajaksi päätyi joku, jota en ole edes kuullut. Ehkä pitäisi.
Mutta siis. True Grit trailer on tässä.
Click to viewJep. Seriously, fucking awesome. "I can't do nothing for you, son", tuo kohta, ei jumalauta. AH. Elokuvan musiikkikin oli aika mainiota; saatan tutustua siihen tarkemminkin. Täytynee lisäksi mainita mieleenpainuvin, kenties suosikkishottini elokuvassa. Trailerissa osa siitä nähtävissä kohdassa 1:58. Näkyy tyhjä luolan suu, Cogburn horjuu luolan suulle ja ampuu kohti katsojaa. Awesome.
Ja nyt tulin kipeäksi. Koski rintaan aamuyöstä. Se onneksi meni ohi joskus kahdeksan aikaan (mutta olin jonkin verran paniikissa silti). Olo on nyt vakaa. Elokuva oli silti mainio. Kävin kiinalaisessakin ennen sitä. Gaah.
En osaa nykyisin kirjoittaa mitään. Varmaan siksi en olekaan kirjoittanut tänne pariin kuukauteen. Edelleen pitäisi jotain pälpättää siitä, mitä on elämääni ylipäätänsä kuulunut. Well, tällaista on kuulunut:
AKJHAKJHDKJHKAHADKJLAD.