Tasa-arvoinen avioliittolakiesitys eduskunnan täysistunnossa
Originally published at Piippu ja Velho. You can comment here or there.
En valitettavasti päässyt alusta pitäen seuraamaan eduskunnan täysistuntoa, kun kyseessä oli tasa-arvoisen avioliittolain uudistaminen. Mutta osittain sentään olen päässyt seuraamaan ja asiasta tietenkin pitää puhua. Jussi Halla-aho (ps.) myönsi ettei ole rationaalisia argumentteja sukupuolineutraalia avioliittoa vastaan, mutta väitti myös ettei koko avioliittoinstituutio ole rationaalinen vaan vain arvoladattu kulttuurillinen instituutio. Miksi avioliitto sitten on ylipäätään kirjattu lakiin? Mitä väliä sillä pitäisi olla kuka asuu kenen kanssa ja miten monta jälkeläistä sattuu olemaan tai vaikka niitä ei olisi? Miksi meillä on perintöoikeuksia, jotka määrittyvät sen mukaan, oletko avioliitossa vai etkö tai syntynyt avioliiton ulkopuolella syrjähypystä?
Poistetaan koko avioliiton määritelmä ja siihen liittyvät lakitekniset ja oikeudelliset asiat lakikirjoista. Hittoako tuollaista vanhaa instituutiota, joka suurimman osan ajan historiastaan on alistanut naista, mihinkään tarvitaan. Mitä väliä sillä on, kuka on isäsi tai äitisi ja miten paljon tai vähän heillä on omaisuutta? Tehköön jokainen itse oman omaisuutensa oman elämänsä aikana. Säädetään laki, jossa määritellään että kun ihminen kuolee hänen koko omaisuutensa ilman poikkeuksia siirtyisi suoraan valtiolle tai kunnalle, jossa on sattunut asumaan. Poistetaan koko adoption mahdollisuus kaikilta ja perustetaan uudestaan kunnalliset köyhäintalot ja lastenkodit, jonne jokainen voi nimettömänä toimittaa ei-halutun lapsensa tai jonne lapset päätyisivät, jos vanhemmat sattuisivat kuolemaan tai olemaan hulttioita ja hylkiöitä. Poistetaan kaikkinaiset yhteiskunnalliset tuet lapsiperheiltä ja annetaan oikeuksia vain ja ainoastaan 21 vuotta täyttäneille miehille.
Ai ehdotukseni ei saa kannatusta? Kukaan ei näe siinä mitään hyvää, eikä ole ainakaan tulevaisuuden suuntaus, jos itse saa päättää?
Siksi meidän onkin ymmärrettävä, että suunnan on oltava toinen. Tätä kirjoittaessani äänessä oli muunmuassa Lea Mäkipää (ps.), jonka mielestä aviollinen yhteiselämä vaatii myös ruumiillisuutta ja lisääntymiseen tähtäävää elimellistä yhteyttä joka ei voi toteutua kahden miehen tai kahden naisen välillä. Mäkipää luki tekstinsä pääosin jostakin kirjasta, jonka nimi minulta valitettavasti meni ohi. Mutta viesti tuntui olevan selvä: avioliitto voi täyttää tarkoituksensa vain ja ainoastaan, jos avioliitosta syntyy lapsia ja yhdyntä on vain ja ainoastaan tarkoitettu avioliiton täyttämiseksi lisääntymisen kautta. Hän pyysi anteeksi jos on konservatiivinen tai vanhoillinen, mutta kannattavansa nykyistä avioliittolakia.
Oras Tynkkynen (vihr.) käytti puheenvuoronsa siihen, että hän pyrki tähdentämään, mitä tasa-arvoinen avioliittolaki tarkoittaisi mutta myös mitä se ei tarkoita. Kun avioliittolain avaamista käsittelyä varten vastaan käytettiin niitä samoja, vanhoja ja jo puuduttavaksi käyneitä argumentteja lasten oikeuksista, kahden miehen tai kahden naisen sopimattomuudesta vanhemmiksi, siitä että tasa-arvoinen avioliittolaki olisi portti moniavioiseen avioliittolakiin tai jopa avioliittolakiin, joka sallisi lähisukulaisten naimisiin menon. Tosin jälkimmäistä sanoi vain hieman aiemmassa puheenvuorossaan kansanedustaja Mäkipää. Tynkkynen ansiokkaasti myös muistutti muita kansanedustajia siitä, mitä ovat kehäpäätelmät tai kaltevan pinnan argumentit. Vaikka Halla-aho väitti, ettei avioliittolaista voida puhua rationaalisesti, Tynkkynen teki juuri sen ja perusteli kaiken rauhallisesti, syvällisesti ja ehdottomasti parhailla mahdollisilla argumenteilla.
Kansanedustaja Niikko (ps.), josta olen aiemminkin kirjoittanut, puhui Tynkkysen jälkeen. Niikko puhui jälleen samoilla argumenteilla, kuin aiemminkin. Lisäksi hän toi esille, että nykyinen, vain miehen ja naisen hyväksyvä avioliittolaki on yhteisön kokonaisetua tukeva järjestelmä, koska samaa sukupuolta olevien avioliitto koskee niin pientä vähemmistöä. Niikon mielestä avioliitto perustuu osaltaan siihen, että naisen asema on suojeltu avioliiton myötä. Olen edelleen erimieltä, sillä avioliitto on ennen 1900-lukua hyvin pitkälti ollut vain eri sukujen välisiä sopimuksia ja omaisuusjärjestelyitä sekä ovat pikemminkin syrjineet ja alistaneet naista. Kansanedustaja Niikko jatkoi vielä myöhemmin ja toisti ties miten monennen kerran ajatuksensa siitä, että nykyinen avioliittolaki ei syrji ketään, sillä kyllä homot voivat mennä naimisiin vastakkaista sukupuolta olevien kanssa. Minä en kykene ymmärtämään Niikon logiikkaa.
Toki, minulla on oikeus mennä naimisiin naisen kanssa, mutta minä nyt saattaisin joskus haluta mennä naimisiin toisen miehen kanssa ja koska näin on, koen nykyisen avioliittolain itseäni ja muita kaltaisiani syrjiväksi. Niikko ei keskustele millään tasolla rationaalisesti saati loogisesti. Hän puhuu itseään pussiin ja lähtee myöskin tekee olettamusta, että jokainen adoptoitava lapsi olisi traumatisoitunut ja tulisi häiriintyneeksi jos joutuisi perinteisestä perhemallista uudenlaiseen kahta samaa sukupuolta olevien vanhempien perheeseen. Minusta Niikko tekee tässäkin sen virheen, että automaattisesti kävisi niin että lapsi ensimmäisenä annettaisiin täysin erilaiseen perhemalliin kuin mistä tämä on lähtöisin, olettaen että lapsi on niin vanha että pystyy tämän asian tunnistamaan. Lisäksi Niikko jo valmiiksi otti asenteen, että kaikki tutkimukset, jotka tukevat tai ainakaan eivät huononna samaa sukupuolta olevien parien vanhemmuutta, ovat “höpöhöpöä”. Ihailtava asenne mieheltä, jonka olettamukset tukevat ehkä hänen omia näkemyksiään, mutta ei missään nimessä kestä kriittistä, analyyttistä ja loogista tarkastelua. Minun mielestäni kaikki tutkimukset, jotka tukevat ajatusta siitä miten kaikki lapset syntyvät vain kahden eri sukupuolta olevan ihmisen fyysisestä yhdynnästä ovat “höpöhöpöä” ja todellisuudessa lapset syntyvät kun haikara tuo.
Puhemiesneuvoston esityksestä lakialoite lähetettiin lakivaliokuntaan.
Minun mielipiteeni kiteytettynä.