(no subject)
Voisin avautua sulle, kun ilmeisesti täällä käyt lueskelemassa.
a) Jos sua hirveesti kiinnostaa että miten voin, niin kysy multa,
minähän sen parhaiten tiedän. Muutenkin olisi mukavaa ehkä joskus jutella.
Mutta ei näköjään.
b) Jos sua niin kovin häiritsee että kirjotan susta tänne, mee ittees,tai valita mulle suoraan.
Mä en ehkä kirjottaisi susta, jos olisit toiminut jotenkin niin,
ettet olisi niin kovasti mua satuttanut.
Ehkä musta ei sitten tuntuisi tältä lähes kokoajan.
Ei tää oo surua, en mä sua enää rakasta.
Mä vaan haluaisin SELVYYDEN asioihin.
Miksi. Miksi. Miksi. Missä/kenessä vika. Miksi. Miksi.
Ja jos mulle suoraan ilmoittaisit, että et tykkää,
että kirjoitan sinusta tänne, voisin ehkä kuunnella ja lopettaa,
tai laittaa yksityiselle ne sinua häiritsemästä.
Mutta niin kauan kun rehellistä ja suoraa pyyntöä ei kuulu,
aion vastedeskin kirjoittaa niinkuin sydän sanoo ja käskee.
Koska mä en kirjota näitä haukkuakseni sua, vaan parantaakseni omaa oloani.
c) "Sitten ku hän on osannu päästää mut menemään niin sitten otan enemmän kontaktia"
Ei toimi. Koska mä en osaa päästää sua kokonaan menemään ennen,
kun oon saanu sulta selkeät vastaukset.
Edellä mainittuihin Miksi.Miksi.Miksi. kysymyksiin. Mutta mitenpä sä sen voisit tajuta,
kun mietit vaan miten itse pääsisit mahdollisimman helpolla, en oo yllättynyt kyllä.
Helppohan sun on astua taas kuvioihin sen jälkeen,
kun oon ensin korjaillu itteni kokoon kovalla vaivalla.
Joko sä otat muhun kontaktia samantien, tai et koskaan.
Sun päätös, jonka kyllä jo etukäteen tiedän.
Se on se helpompi.
Sitäpaitsi, miten ees voit tietää, koska oon "osannut päästää sut menemään",
jos et oo millään tasolla mun elämässä enää mukana? Sanopa se mulle.
Tässä kaikki mitä mulla on tällä hetkellä sulle sanottavana.
Toivottavasti joskus tajuat, etten mä ehkä tunnekaan pahaa oloa sen takia,
että haluaisin sut takasin, vaan siksi, että en pysty jatkamaan,
koska en tiedä mitä oikein tapahtui, mitä tein, mitä jätin tekemättä.
Heippa Pille.
a) Jos sua hirveesti kiinnostaa että miten voin, niin kysy multa,
minähän sen parhaiten tiedän. Muutenkin olisi mukavaa ehkä joskus jutella.
Mutta ei näköjään.
b) Jos sua niin kovin häiritsee että kirjotan susta tänne, mee ittees,tai valita mulle suoraan.
Mä en ehkä kirjottaisi susta, jos olisit toiminut jotenkin niin,
ettet olisi niin kovasti mua satuttanut.
Ehkä musta ei sitten tuntuisi tältä lähes kokoajan.
Ei tää oo surua, en mä sua enää rakasta.
Mä vaan haluaisin SELVYYDEN asioihin.
Miksi. Miksi. Miksi. Missä/kenessä vika. Miksi. Miksi.
Ja jos mulle suoraan ilmoittaisit, että et tykkää,
että kirjoitan sinusta tänne, voisin ehkä kuunnella ja lopettaa,
tai laittaa yksityiselle ne sinua häiritsemästä.
Mutta niin kauan kun rehellistä ja suoraa pyyntöä ei kuulu,
aion vastedeskin kirjoittaa niinkuin sydän sanoo ja käskee.
Koska mä en kirjota näitä haukkuakseni sua, vaan parantaakseni omaa oloani.
c) "Sitten ku hän on osannu päästää mut menemään niin sitten otan enemmän kontaktia"
Ei toimi. Koska mä en osaa päästää sua kokonaan menemään ennen,
kun oon saanu sulta selkeät vastaukset.
Edellä mainittuihin Miksi.Miksi.Miksi. kysymyksiin. Mutta mitenpä sä sen voisit tajuta,
kun mietit vaan miten itse pääsisit mahdollisimman helpolla, en oo yllättynyt kyllä.
Helppohan sun on astua taas kuvioihin sen jälkeen,
kun oon ensin korjaillu itteni kokoon kovalla vaivalla.
Joko sä otat muhun kontaktia samantien, tai et koskaan.
Sun päätös, jonka kyllä jo etukäteen tiedän.
Se on se helpompi.
Sitäpaitsi, miten ees voit tietää, koska oon "osannut päästää sut menemään",
jos et oo millään tasolla mun elämässä enää mukana? Sanopa se mulle.
Tässä kaikki mitä mulla on tällä hetkellä sulle sanottavana.
Toivottavasti joskus tajuat, etten mä ehkä tunnekaan pahaa oloa sen takia,
että haluaisin sut takasin, vaan siksi, että en pysty jatkamaan,
koska en tiedä mitä oikein tapahtui, mitä tein, mitä jätin tekemättä.
Heippa Pille.