Jan 15, 2006 19:04
miksi vitutus on olemassa? kaksi päivää putkeen vitutusta on liikaa. Ihan liikaa.
tänään vitutti vieläkin. se alkoi, kun huomasin, että nilkkojani särki. Kannatti kävellä pitkään kaupungilla korkkarit jalassa... eilen siis, kun olin Hensulla yötä. se osa eilisestä oli hienoin. oli mukavaa.
tänään iski sitten vitutus, kun pääsin kotiin. äiti ja minä oltiin kummatkin huonolla tuulella.känkättiin. iskä kertoi huonoja vitsejä. äiti ja isabel lähtivät bailatiinoon (hahah!) ja minä uimaan ammattikoulun uimahalliin. se oli vikatikki. Allas oli tupaten täynnä, enkä pystynyt uimaan niin kovaa kuin olisin halunnut. Puolen tunnin hidastelun ja toisten perässä kykkimisen jälkeen päätin lähteä pesulle. Pesin hiukset, lykkäsin anti-green-shampoon päähän ja painiun saunaan. Istuin siellä viisi minuuttia ja kun tulin pois niin huomasin että kas! shampoot ja hoitoaineet on viety! sehän kiva, paransi mieltä entisestään. kiskaisin pyyhkeen päälle ja ryntäsin pukukoppiin kyselemään ihmisiltä, että olisikohan joku vahingissa ottanut väärän meikkipussin. ei ollut, tai kukaan ei ainakaan tunnustanut.
eipä sitten auttanut mikään muu, kuin lähteä Nicksille kyytiä odottelemaan.
ja minä kun luotin ihmisiin ja ajattelin, ettei kenelläkään ole pokkaa viedä toisen omaisuutta, kun ei itsellänikään ole. nyt meni luotto koko ihmiskuntaan. ärgh.
mutta kuten äiti lohdutti: huomenna on uusi päivä. ei se voi olla näin paska kuin tämä.