Aslanin kuulumiset :)
Aslan voi jo tosi hyvin! Kaikki lääkärit ja hoitajat, joita se on tämän viikon aikana nähnyt, ovat ihmetelleet, miten Aslan on voinut parantua noin nopeasti ja noin hyvin. Osa on pitänyt sitä jopa uskomattomana. Veikkaan, että isin ja mamman pusuhaliherkku-hoidolla on ollut tekemistä nopean toipumisen kanssa.
Eilen käytiin kontrollissa, joka jännitti varmaan Aslania ja minua kaikista eniten. Poitsu tosin hoiti hommansa nätisti ja hurmasi mennessään koko hoitajakunnan. Munuaisarvot olivat loistavat ja EKG sekä keuhkokuvat tosi hyvät. Silmäkin on ilmeisesti parantunut jo hyvin.Minkäänlaista takapakkia ei siis ole huomattavissa. Tikkienpoisto jätettiin vielä torstaille, kun mennään näyttämään ortopedille tuota tassua. Toistaiseksi Aslan ei ole edes ontunut jalkaansa, mutta onhan se parasta tarkistaa ihan kunnolla.
Ilman kipulääkkeitä mennään jo toista päivää!
Huomaan hyvin usein haistelevani Aslanin ihanaa koiratuoksua ja pusuttelevani toisen paljaaksiajeltua massua. Aamuisin otan pojan aina sänkyyn, jotta sitä voi edes hetken hemmotella. Ulkona käydään jokaisesta pienestäkin pyynnöstä, aikaa rapsutuksille löytyy aina. Välillä on pitänyt vähän toruakin, mutta yleisesti ottaen Aslania on vain hemmoteltu viimeinen puolitoista viikkoa. Ei sillä, lellittyhän se on aina ollut, mutta eihän potilaalta nyt voi hellittelyjä kieltää.
Uskomatonta, että saatiin se takaisin kotiin! Ja että se vieläkin tuoksuu samalta Aslanilta! On se niin mamman suuri rakkaus ja pieni possu!
Ulkona tuoksui tänään talvi, ja yhden talon pihasta löytyi taikapuu, jossa ei ole yhtäkään lehteä, mutta oksat riippuvat omenista. Lehti oli täynnä surullisia juttuja, joihin haluaisin osata vaikuttaa, mutta silti sitä on tällä hetkellä niin onnellinen.
Eilen käytiin kontrollissa, joka jännitti varmaan Aslania ja minua kaikista eniten. Poitsu tosin hoiti hommansa nätisti ja hurmasi mennessään koko hoitajakunnan. Munuaisarvot olivat loistavat ja EKG sekä keuhkokuvat tosi hyvät. Silmäkin on ilmeisesti parantunut jo hyvin.Minkäänlaista takapakkia ei siis ole huomattavissa. Tikkienpoisto jätettiin vielä torstaille, kun mennään näyttämään ortopedille tuota tassua. Toistaiseksi Aslan ei ole edes ontunut jalkaansa, mutta onhan se parasta tarkistaa ihan kunnolla.
Ilman kipulääkkeitä mennään jo toista päivää!
Huomaan hyvin usein haistelevani Aslanin ihanaa koiratuoksua ja pusuttelevani toisen paljaaksiajeltua massua. Aamuisin otan pojan aina sänkyyn, jotta sitä voi edes hetken hemmotella. Ulkona käydään jokaisesta pienestäkin pyynnöstä, aikaa rapsutuksille löytyy aina. Välillä on pitänyt vähän toruakin, mutta yleisesti ottaen Aslania on vain hemmoteltu viimeinen puolitoista viikkoa. Ei sillä, lellittyhän se on aina ollut, mutta eihän potilaalta nyt voi hellittelyjä kieltää.
Uskomatonta, että saatiin se takaisin kotiin! Ja että se vieläkin tuoksuu samalta Aslanilta! On se niin mamman suuri rakkaus ja pieni possu!
Ulkona tuoksui tänään talvi, ja yhden talon pihasta löytyi taikapuu, jossa ei ole yhtäkään lehteä, mutta oksat riippuvat omenista. Lehti oli täynnä surullisia juttuja, joihin haluaisin osata vaikuttaa, mutta silti sitä on tällä hetkellä niin onnellinen.