Kevätväsymystä?
Huoookaus. Inhottava olo ollut jo lähes viikon. Jotenkin energia ihan hukassa eikä mikään tunnu onnistuvan ja kaikki ahdistaa. Kokoajan päässä takoo vaan "ei jaksa, ei jaksa, ei jaksa" enkä tiedä mistä se johtuu. Ei ole mitään varsinaista syytä edes olla ahdistunut. No, ehkä suurin syy siihen että tällä hetkellä tuntuu tältä on se, että tällä viikolla on kulunut rahaa ihan hirveästi, 20 euroa enemmän kuin olin ajatellut. Piti säästää kesäkuulle rahaa mutta vähän huonolta näyttää. Ja kaikkein typerintä tästä tekee se, etten ole todellakaan ostanut tuon kahden kympin edestä turhuuksia, vaan suurin osa siitä on kulunut pakollisiin ostoksiin. Juujuu, ostin kyllä uusimman Inuyashan, mutta ei siihen mitään kahta kymppiä kyllä kulunut. Ei hitto että ottaa päähän tuo rahanmeno. Sen siitä saa kun haluaa syödä hyvin.
Huomenna olisi sitten tentti tieteenfilosofiasta ja metodologiasta. En pidä tästä miten en osaa olla stressaamatta tuollaisesta ihan järjettömästi. Aivan varmasti pääsisin vähemmälläkin lukemisella (ja stressaamisella) siitä läpi ja se riittää minulle ihan hyvin. Mutta jostain syystä uskottelen itselleni että jos en stressaa tuosta 24/7 tentin tekemiseen asti, tapaahtuu jotain hirveää. En kylläkään tiedä mitä se Joku Hirveä on.
Ja helvetti noita kesätöitäkin. Eikö niistä voisi päättää jo? Tiedän ettei voi, muttakun stressaan itseni kohta järjiltä. Sitten ollaan nimittäin Kusessa (kyllä, isolla K:lla) jos töitä ei löydy kesäksi. Sellaista vaihtoehtoa että olisin kesän työttömänä ei vain ole. No, ainoa oljenkorsi tuollaisessa tapauksessa olisi se että tenttisin kirjoja kesän ajan jotta saisin tarpeeksi opintopisteitä jolloin voisin nostaa opintotukea. Se ei vaan ole mikään maailman helpoin asia järjestettäväksi. Ja hitto kun minä haluaisin mein laitokselle kesätöihin. Olisi niin unelma. Todennäköisesti en kuitenkaan pääse, koska melko varmasti sinne on hakenut vanhempia opiskelijoita jotka ne todennäköisesti palkkaavat mielummin. Jos en pääse sinne, luvassa on todennäköisesti jotain ei-kovin-kevyttä ja hyvin epäsäännöllistä työtä Jossain, esimerkiksi vuorotyötä tehtaalla tai tarjoilijan hommia tunnin työmatkan päässä. Ihan kiva muuten, mutta pelkään että pääni hajoaa jos näiden 10-12 -tuntisten työpäivien jälkeen päädyn tekemään tuollaista koko kesäksi. Mutta, eipä minulla ole varaa sanoa että en jaksa tai mitään muutakaan. Oma vikani kun olen laiska ja saamaton paska.
Vihaan tätä kun on veto näin poissa. Mistään ei tule mitään enkä saa mitään kunnollista aikaiseksi. Tenttiinluku on edistynyt jotenkuten, muut kouluhommat eivät lainkaan. Ahistaa. Tekisi taas mieli haistattaa kukkaset kaikille yhteiskunnan ja ihmisten vaatimuksille. Miksi minun pitäisi syödä terveellisesti ja urheilla paljon ja olla ottamatta opintolainaa täysmäärää ja tehdä kouluhommia ja hakea töitä ja elää mahdollisimman vähällä rahalla ja jaksaa aina vaan valittamatta ja olla stressaamatta? Ja miksi hitossa valtio ei voi edes sen vertaa maksaa meille opinnoista palkkaa että se riittäisi kunnolliseen ruokaan? Onko meidän tekemämme työ todella niin arvotonta ettemme ansaitse siitä edes elämiseen riittäviä rahoja?
Tästä päästäänkin siihen, miten arvottomalta tämä koulutukseni välillä tuntuu. Alan töitä ei ole ja muihin töihin, hanttihommiinkaan, ei meinaa päästä koska opiskelee niinkin hienossa paikassa kuin yliopisto. Ja mikä parasta, jostain hienosta tutkimuksesta selviää että humanistinen koulutus ei vastaa työelämän tarpeita. Ei riitä että kielitaitoa, itsenäisen työskentelyn taitoa, viestintätaitoja, tietotekniikkataitoja ja kykyä sekä analyyttiseen että luovaan ajatteluun löytyy. Ehei, lisäksi pitäisi vielä valmistumisen jälkeen jatkaa kouluttautumista sillä humanistin koulutuksesta puuttuu johtamistaito ja projektinhallinta. Ja markkinointiakin pitäisi kuulemma lukea. Eli muilla aloilla riittää oman alan osaaminen, mutta humanistin pitäisi samaan aikaan olla myös kauppatieteilijä? Voi haistakaa nyt jo...
Pitäisi lukea tenttiin mutten millään jaksaisi. Inhottavaa yrittää lukea siihen kun ei ole hajuakaan mitä siinä voitaisiin edes kysyä. Haluan ostaa ison levyllisen suklaata ja uppoutua pariksi päiväksi Keski-Maahan tai johonkin. Mutta ei, pitää syödä terveellisesti ja käydä lenkillä ja lukea tenttikirjaa. Ja sitten kun tentti on ohi, voinkin siirtyä perehtymään tutkimuskirjallisuuteen jotta proseni edistyisi. Uhhuh.
Huomenna olisi sitten tentti tieteenfilosofiasta ja metodologiasta. En pidä tästä miten en osaa olla stressaamatta tuollaisesta ihan järjettömästi. Aivan varmasti pääsisin vähemmälläkin lukemisella (ja stressaamisella) siitä läpi ja se riittää minulle ihan hyvin. Mutta jostain syystä uskottelen itselleni että jos en stressaa tuosta 24/7 tentin tekemiseen asti, tapaahtuu jotain hirveää. En kylläkään tiedä mitä se Joku Hirveä on.
Ja helvetti noita kesätöitäkin. Eikö niistä voisi päättää jo? Tiedän ettei voi, muttakun stressaan itseni kohta järjiltä. Sitten ollaan nimittäin Kusessa (kyllä, isolla K:lla) jos töitä ei löydy kesäksi. Sellaista vaihtoehtoa että olisin kesän työttömänä ei vain ole. No, ainoa oljenkorsi tuollaisessa tapauksessa olisi se että tenttisin kirjoja kesän ajan jotta saisin tarpeeksi opintopisteitä jolloin voisin nostaa opintotukea. Se ei vaan ole mikään maailman helpoin asia järjestettäväksi. Ja hitto kun minä haluaisin mein laitokselle kesätöihin. Olisi niin unelma. Todennäköisesti en kuitenkaan pääse, koska melko varmasti sinne on hakenut vanhempia opiskelijoita jotka ne todennäköisesti palkkaavat mielummin. Jos en pääse sinne, luvassa on todennäköisesti jotain ei-kovin-kevyttä ja hyvin epäsäännöllistä työtä Jossain, esimerkiksi vuorotyötä tehtaalla tai tarjoilijan hommia tunnin työmatkan päässä. Ihan kiva muuten, mutta pelkään että pääni hajoaa jos näiden 10-12 -tuntisten työpäivien jälkeen päädyn tekemään tuollaista koko kesäksi. Mutta, eipä minulla ole varaa sanoa että en jaksa tai mitään muutakaan. Oma vikani kun olen laiska ja saamaton paska.
Vihaan tätä kun on veto näin poissa. Mistään ei tule mitään enkä saa mitään kunnollista aikaiseksi. Tenttiinluku on edistynyt jotenkuten, muut kouluhommat eivät lainkaan. Ahistaa. Tekisi taas mieli haistattaa kukkaset kaikille yhteiskunnan ja ihmisten vaatimuksille. Miksi minun pitäisi syödä terveellisesti ja urheilla paljon ja olla ottamatta opintolainaa täysmäärää ja tehdä kouluhommia ja hakea töitä ja elää mahdollisimman vähällä rahalla ja jaksaa aina vaan valittamatta ja olla stressaamatta? Ja miksi hitossa valtio ei voi edes sen vertaa maksaa meille opinnoista palkkaa että se riittäisi kunnolliseen ruokaan? Onko meidän tekemämme työ todella niin arvotonta ettemme ansaitse siitä edes elämiseen riittäviä rahoja?
Tästä päästäänkin siihen, miten arvottomalta tämä koulutukseni välillä tuntuu. Alan töitä ei ole ja muihin töihin, hanttihommiinkaan, ei meinaa päästä koska opiskelee niinkin hienossa paikassa kuin yliopisto. Ja mikä parasta, jostain hienosta tutkimuksesta selviää että humanistinen koulutus ei vastaa työelämän tarpeita. Ei riitä että kielitaitoa, itsenäisen työskentelyn taitoa, viestintätaitoja, tietotekniikkataitoja ja kykyä sekä analyyttiseen että luovaan ajatteluun löytyy. Ehei, lisäksi pitäisi vielä valmistumisen jälkeen jatkaa kouluttautumista sillä humanistin koulutuksesta puuttuu johtamistaito ja projektinhallinta. Ja markkinointiakin pitäisi kuulemma lukea. Eli muilla aloilla riittää oman alan osaaminen, mutta humanistin pitäisi samaan aikaan olla myös kauppatieteilijä? Voi haistakaa nyt jo...
Pitäisi lukea tenttiin mutten millään jaksaisi. Inhottavaa yrittää lukea siihen kun ei ole hajuakaan mitä siinä voitaisiin edes kysyä. Haluan ostaa ison levyllisen suklaata ja uppoutua pariksi päiväksi Keski-Maahan tai johonkin. Mutta ei, pitää syödä terveellisesti ja käydä lenkillä ja lukea tenttikirjaa. Ja sitten kun tentti on ohi, voinkin siirtyä perehtymään tutkimuskirjallisuuteen jotta proseni edistyisi. Uhhuh.