les vacances
Olen lomalla, ensimmäistä kertaa sitten lukioaikojen. Harvoin olen tarvinnut mitään muuta elämässäni niin paljon kuin tätä taukoa, vaikken sitä ennen loman alkamista oikeastaan tajunnutkaan. Että voi joksikin aikaa sulkea kaiken ylimääräisen ulkopuolelle ja järjestellä asioita, kirjahyllyjä, vaatekaappeja, musiikkitiedostoja, valokuvia, ajatuksia, toiveita. Määrittää, mikä on tarpeetonta tai haitallista tai hyväksi tai tärkeää, ja sitten säilyttää tai heittää niitä pois asianmukaisesti.
Olen huomannut esimerkiksi sen, että kun opintojen tympeät deadlinet eivät ole harhauttamassa huomiota oleellisemmista asiosita, on huomattavasti helpompaa hahmottaa, mitä haluaa ja mitä ei. Ja että järjestely on kivaa (siivoaminenkin on mielekkäämpää kun lähtökohta on kauhea läävä, ja tässä on kyllä vuosien sotkut sekä hengen että materiaalin puolesta).
Erityisen kivaa oli vuosia palvelleen MP3-soittimen formatoiminen sen jälkeen, kun olin pelastanut sieltä parhaat albumit talteen. Kohta pääsen etsimään uusia biisejä ja rakentemaan uusia soittolistoja. Oikeastaan haluaisin pistää koko elämäni läpi samankaltaisesta prosessista.
Tätä samaahan tämä on jo hetken ollut, lähinnä yritän miettiä että mitäköhän hittoa nyt. Se on ok, luulisin, yliopiston puolesta olen 2/3 gradua vaille valmis ja henkisesti hyvinkin kypsä poistumaan riippumatta siitä, mitä tuleman pitää. Haaveilen ajoittain Tampereelle muutosta ja välillä kauemmaksikin. Toivon että joku haluaa mut jonnekin töihin. Toivon että joku haluaa mut jonnekin.
PS. Saatan olla done tämän blogin kanssa nyt, en ole vielä päättänyt. Jotenkin tuntuu että se voisi olla yksi niistä asioista jotka saa nyt mennä.
Olen huomannut esimerkiksi sen, että kun opintojen tympeät deadlinet eivät ole harhauttamassa huomiota oleellisemmista asiosita, on huomattavasti helpompaa hahmottaa, mitä haluaa ja mitä ei. Ja että järjestely on kivaa (siivoaminenkin on mielekkäämpää kun lähtökohta on kauhea läävä, ja tässä on kyllä vuosien sotkut sekä hengen että materiaalin puolesta).
Erityisen kivaa oli vuosia palvelleen MP3-soittimen formatoiminen sen jälkeen, kun olin pelastanut sieltä parhaat albumit talteen. Kohta pääsen etsimään uusia biisejä ja rakentemaan uusia soittolistoja. Oikeastaan haluaisin pistää koko elämäni läpi samankaltaisesta prosessista.
Tätä samaahan tämä on jo hetken ollut, lähinnä yritän miettiä että mitäköhän hittoa nyt. Se on ok, luulisin, yliopiston puolesta olen 2/3 gradua vaille valmis ja henkisesti hyvinkin kypsä poistumaan riippumatta siitä, mitä tuleman pitää. Haaveilen ajoittain Tampereelle muutosta ja välillä kauemmaksikin. Toivon että joku haluaa mut jonnekin töihin. Toivon että joku haluaa mut jonnekin.
PS. Saatan olla done tämän blogin kanssa nyt, en ole vielä päättänyt. Jotenkin tuntuu että se voisi olla yksi niistä asioista jotka saa nyt mennä.