Hapokas vappu
Olin eilen juomassa vappusimoja ylioppilaskunnan toimistolla aina aamukahteen saakka. Testasimme uutta SingStar-laitteistoa, jolle vahva peukku, sekä itselleni seläntaputus siitä hienosta teosta, että olin ajamassa kyseisen palvelun hankkimista toimistolle. Söimme pizzaa ja joimme erinomaista, joskin vahvaa, simaa. Karaoken jälkeen ohjelmassa oli tismalleen samaa älyllistä viihdettä kuin viime vuonna vastaavassa tapahtumassa, eli kokoelma youtuben happoisimpia videoita.
Noin kahdeksan tai yhdeksän maissa illalla tajusin muuten, että olen toimistolla ainoa henkilö, joka ei ole hallituksen jäsen tai jonkun hallituksen jäsenen seurustelukumppani. Koin oloni jossain määrin kolmanneksi pyöräksi, mutta ketään muuta ei näyttänyt haittaavan, joten jatkoin loisimista.
Tämän päivän olen käpistellyt kotona. Seitsämän aikaan illalla sain itseni lopulta raahattua ulos ja kauppaan, ja ulkona satoi lunta. Yhtä surkeaa vappukeliä en ole 30 elinvuoteni aikana päässyt todistamaan. Sohjoa on maassa jo useampi sentti, eikä tilanne parane huomenna yhtään. Aion silti mennä Minna Canthin patsaalle ja ehkä jopa viettää vappua muiden opiskelijoiden kanssa sen jälkeen. Puistopiknikistä tuskin tulee suurta kansanjuhlaa tätä menoa, mutta jos odotukset eivät ole kovin korkeat, niin mistä sen tietää vaikka yllättyisi iloisesti. Joka tapauksessa on takuulla kiva nähdä tuttuja.
Maanantaina marssin ja soitan työväenlauluja, kuten asiaan kuuluu.
Noin kahdeksan tai yhdeksän maissa illalla tajusin muuten, että olen toimistolla ainoa henkilö, joka ei ole hallituksen jäsen tai jonkun hallituksen jäsenen seurustelukumppani. Koin oloni jossain määrin kolmanneksi pyöräksi, mutta ketään muuta ei näyttänyt haittaavan, joten jatkoin loisimista.
Tämän päivän olen käpistellyt kotona. Seitsämän aikaan illalla sain itseni lopulta raahattua ulos ja kauppaan, ja ulkona satoi lunta. Yhtä surkeaa vappukeliä en ole 30 elinvuoteni aikana päässyt todistamaan. Sohjoa on maassa jo useampi sentti, eikä tilanne parane huomenna yhtään. Aion silti mennä Minna Canthin patsaalle ja ehkä jopa viettää vappua muiden opiskelijoiden kanssa sen jälkeen. Puistopiknikistä tuskin tulee suurta kansanjuhlaa tätä menoa, mutta jos odotukset eivät ole kovin korkeat, niin mistä sen tietää vaikka yllättyisi iloisesti. Joka tapauksessa on takuulla kiva nähdä tuttuja.
Maanantaina marssin ja soitan työväenlauluja, kuten asiaan kuuluu.