Trick or treat
Pidin Halloween-tuparit perjantaina ja tällaista siellä:
...jos jotkut eivät vielä tiedä, niin keskellä Voodoo-asuissa olemme minä ja Juha :D
Otin vihdoinkin kuvia myös itse asunnosta, laitan niistä oman merkinnän pian.
Kuvissa näkyvät koristeet tein päivässä, paitsi suurimman osan spray maalauksesta edellisenä iltana. Oli mielenkiintoista kykkiä parvekkeella pahimmillaan taskulampun kanssa, ja tulos oli sen mukainen…mutta eipä kukaan huomioinut sitä(kään). Leipomisen kanssa oli myös suuria ongelmia, ja päätinkin että en leivo enää. Ei ole mitään mieltä, kun en kerran osaa enkä varsinkaan nauti leipomisesta yhtään. (-ainut virhe elämässäni: se että suoritin loppuun sen hemmetin leipuri-kondiittorin ammattitutkinnon. Luulin, että saisi sitten töitä. Mikä vitsi, ei naurata.) Koristelusta sen sijaan nautin, ja siihen haluaisin aina käyttää niin paljon aikaa kuin vain pystyn.
Halloween bileet menivät ihan mukavasti, vaikka musiikkiongelmat ja kolmen tärkeän vieraan pois jääminen harmitti. (kaikilla oli kuitenkin hyvä syy, olisin vain halunnut heidätkin paikalle.) Viereita oli kaikenkaikkiaan paljon vähemmän kuin piti(kahdeksan), eikä vanhemmilta tuomaani lisäjakkaraakaan tarvittu. Pienessä huoneessa tuli silti yllättävän kuuma useamman ihmisen keskellä ja piti käydä ”passiivisella tupakalla” viilentymässä.
Lähdettiin joskus yhden maissa(?) T:n ja M:n kanssa Kumpulan räkäläbaariin, Oljenkorteen. Ajatuksena oli käydä vain siellä yhdellä, mutta sitten M päätti että lähdetään DTM:ään ja maksoi taksinkin :D Pääsimme perille ihanan nopeasti, ja DTM oli positiivinen yllätys, ei niin huono kuin ensimmäisellä ja ainoalla vierailulla. Siellä oli kivoja ihmisiä, Halloween koristelua ja siedettävää musiikkiakin. Oli hauskaa, kunnes minulle tuli ”sammumispisteessä” olo ja jouduin lähtemään kotia. Olen juonut monesti niin paljon, että sitten tuleekin aikaisempi kotiin lähtö, ja se harmittaa… yöllä heräsin todella kammottavaan oloon, ja tuli se tuttu kuolemanpelko. Juha havahtui hereille ja tiesi heti että minulla oli jokin hätä, aivan kuin meillä olisi joku yhteys. (tai onhan meillä. :) Juha kyllä pelasti, en olisi kestänyt sitä olotilaa yksin. Juteltiin kaikesta, lähinnä alkoholista ja ihmisistä…molemmissa on vaaransa. Päätin taas kerran, että enää enää juo humalaan, enkä varsinkaan enää ikinä viiniä. Eiväthän nämä ole pitäneet, mutta jos edes tällä kertaa. En jaksa enää tuollaista oloa….minulla on terveysongelmia muutenkin, joten on älytöntä että aiheutan itse tietoisesti huonon olon vielä siihen lisäksi.
...jos jotkut eivät vielä tiedä, niin keskellä Voodoo-asuissa olemme minä ja Juha :D
Otin vihdoinkin kuvia myös itse asunnosta, laitan niistä oman merkinnän pian.
Kuvissa näkyvät koristeet tein päivässä, paitsi suurimman osan spray maalauksesta edellisenä iltana. Oli mielenkiintoista kykkiä parvekkeella pahimmillaan taskulampun kanssa, ja tulos oli sen mukainen…mutta eipä kukaan huomioinut sitä(kään). Leipomisen kanssa oli myös suuria ongelmia, ja päätinkin että en leivo enää. Ei ole mitään mieltä, kun en kerran osaa enkä varsinkaan nauti leipomisesta yhtään. (-ainut virhe elämässäni: se että suoritin loppuun sen hemmetin leipuri-kondiittorin ammattitutkinnon. Luulin, että saisi sitten töitä. Mikä vitsi, ei naurata.) Koristelusta sen sijaan nautin, ja siihen haluaisin aina käyttää niin paljon aikaa kuin vain pystyn.
Halloween bileet menivät ihan mukavasti, vaikka musiikkiongelmat ja kolmen tärkeän vieraan pois jääminen harmitti. (kaikilla oli kuitenkin hyvä syy, olisin vain halunnut heidätkin paikalle.) Viereita oli kaikenkaikkiaan paljon vähemmän kuin piti(kahdeksan), eikä vanhemmilta tuomaani lisäjakkaraakaan tarvittu. Pienessä huoneessa tuli silti yllättävän kuuma useamman ihmisen keskellä ja piti käydä ”passiivisella tupakalla” viilentymässä.
Lähdettiin joskus yhden maissa(?) T:n ja M:n kanssa Kumpulan räkäläbaariin, Oljenkorteen. Ajatuksena oli käydä vain siellä yhdellä, mutta sitten M päätti että lähdetään DTM:ään ja maksoi taksinkin :D Pääsimme perille ihanan nopeasti, ja DTM oli positiivinen yllätys, ei niin huono kuin ensimmäisellä ja ainoalla vierailulla. Siellä oli kivoja ihmisiä, Halloween koristelua ja siedettävää musiikkiakin. Oli hauskaa, kunnes minulle tuli ”sammumispisteessä” olo ja jouduin lähtemään kotia. Olen juonut monesti niin paljon, että sitten tuleekin aikaisempi kotiin lähtö, ja se harmittaa… yöllä heräsin todella kammottavaan oloon, ja tuli se tuttu kuolemanpelko. Juha havahtui hereille ja tiesi heti että minulla oli jokin hätä, aivan kuin meillä olisi joku yhteys. (tai onhan meillä. :) Juha kyllä pelasti, en olisi kestänyt sitä olotilaa yksin. Juteltiin kaikesta, lähinnä alkoholista ja ihmisistä…molemmissa on vaaransa. Päätin taas kerran, että enää enää juo humalaan, enkä varsinkaan enää ikinä viiniä. Eiväthän nämä ole pitäneet, mutta jos edes tällä kertaa. En jaksa enää tuollaista oloa….minulla on terveysongelmia muutenkin, joten on älytöntä että aiheutan itse tietoisesti huonon olon vielä siihen lisäksi.