Hautaus ja muuta pohdintaa
On sangen mielenkiintoista kuinka monia eri tapoja onkaan saada viimeinen leposija kuoltuaan. Modernille ihmiselle ei ilmeisesti enää riitä vaihtoehdoiksi perinteinen arkkuhautaus tai tuhkaus sirotteluineen. On mahdollisuus saada osa tuhkastaan laukaistua Maan kiertoradalle vuosiksi. Myös perinteisesti merimiehille tarkoitettu mereenhautaus näyttää olevan suosittua ja siitä on olemassa variaatio, jossa tuhka valetaan osaksi keinotekoista riuttaa. Tuhkan sirotteleminen näyttää onnistuvan myös ilotulituksen avulla, siloittamalla tuhka yhteen räjähdyspanosten kanssa. Jo pitkään ruumiita on varsinaisen hautaamisen sijasta jäädytetty ruumiin uudelleen herättämisen toivossa; Walt Disneytä ei sitten jäädytetty, ettäs tierätte! Sitten tietysti voi ruumiinsa testamentata tieteelle, mikä tarkoittaisi että se myöhemmin krematoitaisiin. Plastinointi on myös mielenkiintoinen "hautaustapa". Yksi tapa, josta en vielä ollut aiemmin kuullutkaan, on valmistaa vainajan tuhkasta keinotimantteja; kenenkähän kaulaan sitä sitten joutuisikaan. Reuters'n juttua timanteiksi muuttamisesta.
Mielenkiintoista ja vaikeaa. Millaisen hautauksen sitä itselleensä haluaisikaan? Haluaisiko ruumiin balsamoinnin ja asettamisen jonnekin mausoleumiin. Toisaalta taas ruumiin voisi plastinoida ja asettaa patsaaksi mausoleumiin. Entäpä tuhkaus sitten. Pitäisikö ruumis ensin testamentata tieteelle ja sen jälkeen tuhkasta osa sijoittaa Maan kiertoradalle lähetettäväksi ja loput timanteiksi puristettavaksi. Mitä sitten tehdä timanteille? Niiden kohtaloksi voisi koitua ilotulitus avomerellä kauniina täydenkuun iltana. Vaikeaa tosiaan, mutta onneksi tämä ei ole minun päätettävissäni, joku muu sen päättää kyllä puolestani.
Tässä on ollut hieman taukoa blogin kirjoittamisessa, kun ei ole jaksanut - sanotaan se nyt ihan suoraan - laiskuus on inhottava ominaisuus, joka aina joskus ihmisiin iskee tai pesiytyy. Noh, huomenna alkaa ihan virallisesti pääsiäisloma, joten ehkä sitten kuulumisia Suomen Todellisesta Pääkaupungista.