mrgh
Tulin toista kotiin ja huomasin, etta miun kamppiset on kadonnu. Nayttaa siis silta, etta vietan lauantai-illan YKSIN kotona. En jaksa lahtea Heinin synttareille, koska en jaksa keskustella siita, mita teen ens vuonna, enka usko, etta miulla on muuta keskustelunaihetta niiden raha-LSE-ihmisten kanssa, keta sinne varmasti saapuu. Sitapaitsi ne on kaikki menossa joko pankkiin tai tekemaan jotain upeaa maisteria, ja miuta arsyttaa, jos ne on tulossa jonnekin, missa saatan tormata niihin. SItten miun taytyy olla olevinani iloinen siita. Sitapaitsi en halua sanoa, mihin oon menossa. Jos oisin menossa niitten mielesta huonoon paikkaan, kuten vaikka London Met, ne hymyilis tietavasti ja toivottais miulle onnea. (Viime bileissa oli meneillaan kauhee keskustelu siita, miten se on niin "hassua" jutella ihmisille, jotka on huonosssa yliopistossa, kun ei tieda mita sanois, kun on itte LSE:ssa, IHAN KUN kaikki edes tietais, missa se on tai mika se on. Mie sanoin, etta toisaalta me kaikkihan ollaan "Oxbridge rejects" oikeesti, koska en usko, etta kukaan Oxbridgiin paassy tulis siita huolimatta LSE:hen. Ne ei ollu samaa mielta, tietenkaan, mutta ainakin sain olla rauhassa sen jalkeen.) Nyt saan joko kateellisia hymyja (niilta, jotka ei yrityksista huolimatta taaskaan paassy Oxbridgeen tai jollekin kalliille MBA-kursseille) tai hammastyneita hymyja tai piilovittuilevia hymyja (kuten Arthurin kommentti, kun sanoin, etta paasin lukemaan lakia: "ANTROPOLOGIAA LUKENEELTA toi olikin tosi hyvin!"). Tai, jos en sano mitaan, ymmartavaisia hymyja (Eihan nyt antropologian opiskelu oo yhtaan niin hienoa kun Economics! En varmaan niitten mielesta saa ikina minkaanarvosta tyota, jos en alota yli £30 000 vuodessa).
Heh, asenteeni on tosi positiivinen :)
Joten kylla, mielummin sittenkin se lauantai-ilta kotona, haaveilemassa Waitrosen alkoholivalikoimista. Enka joudu potemaan sita, etta olen talla hetkella "vaan" kauppa-apulainen supermarketissa, kun en halunnut myyda sieluani investointipankille. Itseasiassa oon alyttoman ylpea siita, etta tienaan omaa rahaa tavalla, mika ei oo samalla tavalla epareilu kun investointipankissa (jossa se miun mielsta on oikeesti toisten tienaamaa rahaa), vaikka se ois kuinka "paskaduunia", mutta sita voi olla hiukan vaikea selittaa, jos haluaa olla kohtelias, eika suurin osa niista ihmisista ymmartais sita kuitenkaan.
Heh, asenteeni on tosi positiivinen :)
Joten kylla, mielummin sittenkin se lauantai-ilta kotona, haaveilemassa Waitrosen alkoholivalikoimista. Enka joudu potemaan sita, etta olen talla hetkella "vaan" kauppa-apulainen supermarketissa, kun en halunnut myyda sieluani investointipankille. Itseasiassa oon alyttoman ylpea siita, etta tienaan omaa rahaa tavalla, mika ei oo samalla tavalla epareilu kun investointipankissa (jossa se miun mielsta on oikeesti toisten tienaamaa rahaa), vaikka se ois kuinka "paskaduunia", mutta sita voi olla hiukan vaikea selittaa, jos haluaa olla kohtelias, eika suurin osa niista ihmisista ymmartais sita kuitenkaan.