one of the many.
Hmm. Rikas päivä.
Menin viime yönä vasta hieman ennen yhtä nukkumaan, sillä televisiosta tuli Pitkä kuuma kesä, joka on jokseenkin hauska varsinkin suuren väsymyksen keskellä. Itse asiassa ensimmäinen leffa, jonka olen Nikon kanssa kahdestaan katsonut - eli siten ainakin merkittävä jollain tavalla.
Tänään sitten väsyttikin aamulla uskomattoman paljon. Itse asiassa viimeiset viikot olen nukkunut ehdottomasti liian vähän. Kuolema kuittaa univelat, sanotaan, ja uskon siihen ainakin siinä määrin, että kuolema suurella varmuudella tulee kuittaamaan ne univelat normaalia aikaisemmin, jos terve unirytmi ei palaudu :) Luulen, että osa stressistäni ja ajoittaisesta ärsyyntyneisyydestäni johtuu juuri unen puutteesta. Täytyy ottaa itseä niskasta kiinni.
Suskin, Emman ja Marin viimeinen päivä töissä. Heidikin on sairaslomalla, joten näemmä olen ensi viikon (ehkä kauemminkin) töissä ainoana nuorena. Muut ovat niitä ns vakityöntekijöitä. Eli aikuisia. Hmm. Taitaa ruveta MP3-soitin olemaan entistä kovemmassa käytössä.
Tytöt toivat paljon herkkuja töihin, ihania pipareita :) Jää kyllä ikävä juttuseuraa. Suskinkin kanssa tuli läpikäytyä uskomaton määrä asioita, mitä nyt siinä seitsemän-kahdeksan työtunnin aikana viisi kertaa viikossa parin kuukauden ajan ehtii :)
Töiden jälkeen suihkuun ja Kouvolaan, palkkapäivä. Sain vihdoinkin ostettua kaipaamani Tohtori Toonika -kirjan, eli pop-/jazzteorian oppikirjan. Jos vaikka pikkuisen ehtisin lukea sitä ennen maanantain pääsykokeita. Tosiaan - sunnuntaina suuntaan Orivedelle, maanantaina on pääsykokeet. Ihana ystäväni ja viime päivien tukipylvääni pelasti koko viikonlopun tekemällä pääsykokeeseen tarvitsemani taustanauhan How Insensitiveen. Jos sinä kyseinen henkilö luet tätä, kiitän mitä nöyrimmin <3
Tein myös ekoteon tänään ja ostin kuukautiskupin. Ja kävin siinä apteekissa, jossa Sanna on töissä, tietysti juuri silloin, kun Sanna ei ollut siellä töissä. Juuri Sanna saikin minut mainospuheellaan ostamaan kyseisen esineen, jonka oikeanlaisessa käytössä pitäisi kestää 5-10 vuotta! Voi sitä rahan ja luonnon ja hermojen säästön määrää. 35e tuo maksoi suunnilleen, ja mitäs ne kertakäyttösiteet maksavat paketti? Lähemmäs kolme euroa. Jos tarvitsisi vain yhden tuollaisen paketin kuussa, tekisi se vuodessa joka tapauksessa noin 36e. Säästöä tulee.
Kuuden aikaan lähdettiin ajelemaan Inksaan päin, nimittäin InkJazzeille. Jukka Perko + Teemu Viinikainen + Teppo Mäkynen + Ville Huolman. Viimeksi kuulin Perkoa viime joulun tienoilla Kuusankosken kirkossa, jolloin soittivat Viinikaisen ja Severi Pyysalon kanssa sovituksia ja sävellyksiä virsistä ja psalmeista. Tuolloin musiikki oli minusta paikoitellen hitusen liian vaikeaa jazzia minun aivosolujeni käsiteltäväksi, mutta tänään <3 Olivat sovittaneet tuttuja ikivihreitä kuin myös esimerkiksi Dizzy Gillespien ja Perkon omia kappaleita. Tykkäsin todella, ostimme pari levyäkin.
Tällä hetkellä soi Perkon tulkinta Peltoniemen Hintriikin surumarssista. Todella kaunis.
Huomenna Avaloniin (meidän mökkitontille, jossa ei ole mökkiä) hautaamaan Ritan tuhkat. Tulee varmaan suru huomenna puseroon. Täytyy mennä pian nukkumaan, että huomenna jaksaa.
Menin viime yönä vasta hieman ennen yhtä nukkumaan, sillä televisiosta tuli Pitkä kuuma kesä, joka on jokseenkin hauska varsinkin suuren väsymyksen keskellä. Itse asiassa ensimmäinen leffa, jonka olen Nikon kanssa kahdestaan katsonut - eli siten ainakin merkittävä jollain tavalla.
Tänään sitten väsyttikin aamulla uskomattoman paljon. Itse asiassa viimeiset viikot olen nukkunut ehdottomasti liian vähän. Kuolema kuittaa univelat, sanotaan, ja uskon siihen ainakin siinä määrin, että kuolema suurella varmuudella tulee kuittaamaan ne univelat normaalia aikaisemmin, jos terve unirytmi ei palaudu :) Luulen, että osa stressistäni ja ajoittaisesta ärsyyntyneisyydestäni johtuu juuri unen puutteesta. Täytyy ottaa itseä niskasta kiinni.
Suskin, Emman ja Marin viimeinen päivä töissä. Heidikin on sairaslomalla, joten näemmä olen ensi viikon (ehkä kauemminkin) töissä ainoana nuorena. Muut ovat niitä ns vakityöntekijöitä. Eli aikuisia. Hmm. Taitaa ruveta MP3-soitin olemaan entistä kovemmassa käytössä.
Tytöt toivat paljon herkkuja töihin, ihania pipareita :) Jää kyllä ikävä juttuseuraa. Suskinkin kanssa tuli läpikäytyä uskomaton määrä asioita, mitä nyt siinä seitsemän-kahdeksan työtunnin aikana viisi kertaa viikossa parin kuukauden ajan ehtii :)
Töiden jälkeen suihkuun ja Kouvolaan, palkkapäivä. Sain vihdoinkin ostettua kaipaamani Tohtori Toonika -kirjan, eli pop-/jazzteorian oppikirjan. Jos vaikka pikkuisen ehtisin lukea sitä ennen maanantain pääsykokeita. Tosiaan - sunnuntaina suuntaan Orivedelle, maanantaina on pääsykokeet. Ihana ystäväni ja viime päivien tukipylvääni pelasti koko viikonlopun tekemällä pääsykokeeseen tarvitsemani taustanauhan How Insensitiveen. Jos sinä kyseinen henkilö luet tätä, kiitän mitä nöyrimmin <3
Tein myös ekoteon tänään ja ostin kuukautiskupin. Ja kävin siinä apteekissa, jossa Sanna on töissä, tietysti juuri silloin, kun Sanna ei ollut siellä töissä. Juuri Sanna saikin minut mainospuheellaan ostamaan kyseisen esineen, jonka oikeanlaisessa käytössä pitäisi kestää 5-10 vuotta! Voi sitä rahan ja luonnon ja hermojen säästön määrää. 35e tuo maksoi suunnilleen, ja mitäs ne kertakäyttösiteet maksavat paketti? Lähemmäs kolme euroa. Jos tarvitsisi vain yhden tuollaisen paketin kuussa, tekisi se vuodessa joka tapauksessa noin 36e. Säästöä tulee.
Kuuden aikaan lähdettiin ajelemaan Inksaan päin, nimittäin InkJazzeille. Jukka Perko + Teemu Viinikainen + Teppo Mäkynen + Ville Huolman. Viimeksi kuulin Perkoa viime joulun tienoilla Kuusankosken kirkossa, jolloin soittivat Viinikaisen ja Severi Pyysalon kanssa sovituksia ja sävellyksiä virsistä ja psalmeista. Tuolloin musiikki oli minusta paikoitellen hitusen liian vaikeaa jazzia minun aivosolujeni käsiteltäväksi, mutta tänään <3 Olivat sovittaneet tuttuja ikivihreitä kuin myös esimerkiksi Dizzy Gillespien ja Perkon omia kappaleita. Tykkäsin todella, ostimme pari levyäkin.
Tällä hetkellä soi Perkon tulkinta Peltoniemen Hintriikin surumarssista. Todella kaunis.
Huomenna Avaloniin (meidän mökkitontille, jossa ei ole mökkiä) hautaamaan Ritan tuhkat. Tulee varmaan suru huomenna puseroon. Täytyy mennä pian nukkumaan, että huomenna jaksaa.