Auuuuh, tämäkin menee osastoon Pariisi-nostalgia, mutta huomasin juuri, että eräs vaihto-opiskelusyksyni luennoitsijoistani on edesmennyt. Ja nähtävästi tämä on myös helmiä sioille -osastoa, sillä esim.
tästä kirjoituksesta saa tyypistä varsin presiöösin kuvan ja onpa hän ollut juuri Pariisin talveani edeltävänä kesänä Sodiksessa vieraana... Ja
täältä voi lukea mun silloisia mietteitä tämän kultakimpaleen kurssista (pistän kaiken sen piikkiin että tunti viikossa aiheesta "elokuva ja kirjallisuus" on yksinkertaisesti IHAN liian vähän..)
Pitäiskö nyt nolottaa? En tiedä. Olin nuori. Olin kärsimätön. Oli vaikeeta.