joulukalenteri extra.

Jan 17, 2005 21:02

Remember that Christmas Calendar thing I did back in December? These are the extras. Again, in Finnish.



first things fuckin' last

Nimistä:

Luukas - Saatanan nimien taivutus rakkaassamme kielessämme. Kyllä, joulukalenteri sisältää sekä "Luukaksen" ja "Luukkaan" - molempia versioita. Koska joissain kohdissa jompi kumpi tuntui oikealta. Enkä tiedostanut asiaa kuin vasta puolivälissä. Luukkaan (Luukaksen!) nimi alkuversiossa oli Sven. Se ei kuulostanut oikealta. Sen jälkeen Luukkaalla (Luukaksella!) ei ollut enää oikeata nimeä, hänen nimensä oli vain Luukas.

Pavel - Koska se on siisti nimi. Ja Nedved.

Frederyk - Ärsyttää, kun loppujen lopuksi pääsin mainitsemaan nimen ehkä kahdesti. Tämä on puolalainen versio Frederikistä. Pidän siitä. Ehkä joskus kirjoitan tarinan henkilöstä nimeltä Frederyk. Koska nimi on hieno.

Karol - Karol & Frederyk ovat molemmat nyysitty ainoasta puolalaisesta kirjasta, jonka olen lukenut. Se oli pirun outo kirja. Karol oli siinä sellainen nuori kolttiainen, melko lailla erilainen kun tässä tarinassa. Mutta jotain samaa heillä kieltämättä on, nimellä on kai tietynlainen poikamainen olemus.

Maria - Marian entinen nimi, tai mahdollinen entinen nimi, koska Pavel ei ollut varma, "Henia", on myös kyseisestä puolalaisesta kirjasta. Pidin siitä kirjasta. Pidin nimistä. Olen kai siinä mielessä outo. Entinen Henia tai Astrid sai ehkä hienojen nimiensä ansiosta suuremman osan koko kertomuksessa. Ja koska hänellä oli mustat, pitkät hiukset.

Uudelleen työstämisestä: Yksinkertaisesti, kyllä. Heti helmikuussa, kun koeviikko päättyy.

muita ajatuksia
Ei niitä ole hirveästi. Ehkä tärkeimmät kuitenkin täällä - Luukaksesta, petturuudesta ja ystävyydestä.

pieniä juttuja
Olette saaneet jo kuulla Impiuksesta. Ei siitä oikeastaan muuta kerrottavaa ole. Muista hahmoista on.

jaroslav + katrina

Hän suuteli aivan kuin hän ehkä voisikin rakastaa. Hänen kielensä liikkui Katrinan alahuulta pitkin laiskasti, mukavuudenhaluisesti.

Tuntui kuin heidän suunsa olisivat olleet saman muotin kaksi eri puoliskoa. Suunniteltu toisiaan varten, niin hyvin ne sopivat yhteen, Jaroslav mietti, kun Katrina painautui hänen ruumistaan vasten. Heidän vartalonsakin tuntuivat täydentävän toisiaan. Ihmeellistä.

Jaroslav harvoin ymmärsi, saati vaivautui ajattelemaan, mitä häneltä vaadittiin, mitä Katrina hänestä halusi. Rakkaudella oli monta eri nimeä eri kielissä. Kaksi sanaa Jaroslavin äidinkielessä, yksi Katrinan. Ehkä tästä ongelma johtuikin.

Jaroslav ei pyytänyt koskaan paljoa ja jos hän joskus pyysi enemmän, hän sai sen, koska Katrina ei vain rakastanut, hän omistautui rakkaudelleen. Jaroslavin oli vaikea käsittää tätä. Ehkä juuri siksi hän ei joutunut kärsimään. Ne, jotka eivät aseta sydäntään tulilinjalle, säästyvät usein kaikelta kivulta.

Katrina. Niin kaunis mutta kylmä. Jaroslav tiesi, ettei ollut kuten Katrina halusi hänen olevan. Hän lakkasi teeskentelemästä, että hän tiesi mitä Katrina ajatteli, halusi, ansaitsi. Se särki Katrinan sydämen, mutta Jaroslav ei syyttänyt itseään.

Jompikumpi rakastaa aina poikkeuksetta vähemmän. Ei siinä muuta.Tätä Katrina ei ollut tiennyt.

Jaroslav ei syyttänyt itseään.

luukas, pavel

Luukkaalla oli ollut opiskelija-aikoinaan kissa. Pieni, musta kolli nimeltä Misse, koska Luukas ei uskonut nokkeliin lemmikkieläinten nimiin. Hän ei yksinkertaisesti ymmärtänyt, miksi Missen olisi pitänyt olla Octavius tai jotain täydellisen idioottimaista, kuten Kannusjalka tai Höpötassu.

Misse nautti Missenä olosta. Se söi mielellään tonnikalaa ja katseli TV:tä Luukkaan kanssa. Heillä oli toki erimielisyytensä, tonnikalasta ja saippuasarjoista, mutta enimmäkseen yhteiselo sujui mainiosti ja Luukas piti kissastaan.

Sitten eräänä päivänä Misse lähti seikkailulle, jolta se ei koskaan palannut. Luukas ei pohdiskellut Missen kohtaloa kovin kauan, mutta tunsi olonsa siltikin hyvin surulliseksi. Hän sytytti kynttilän ja piti hiljaisen illan, eikä avannut televisiota viikkoon.

Sitten Luukas tapasi Pavelin. Pavel oli rotevampi kuin Luukas, hänellä oli enemmän lihaksia ja hän oli vastavalmistunut insinööri. Hän ei ymmärtänyt tekniikasta yhtä paljon kuin Luukas, he olivat opiskelleet eri pääaineita, mutta he olivat molemmat innostuneita ja nuoria. Pavelin hiukset olivat vaaleanruskeat ja hän nauroi Luukkaan jutuille.

Pavel ei pitänyt tonnikalasta, eikä hän katsonut televisiota, mutta hän muistutti Luukasta Missestä. Missen kanssa oli ollut enimmäkseen hiljaisia hetkiä, joista Luukas oli pitänyt. Ne olivat olleet tärkeitä. Pavelkin osasi olla hiljaa. Hiljaisuudet hänen kanssaan olivat rauhallisia. Yhteisymmärryksen suuri hiljaisuus. Pavel ei kehrännyt, vaikka oli onnellinen. Joskus Luukas toivoi, että Pavel olisi kehrännyt. Hiljaisuudessa Luukas ei voinut kysyä, oliko Pavel onnellinen. Luukas oli asiasta usein kovin epävarma.

Kun vuosia oli kulunut, eikä Pavel enää soittanut, ei vieraillut, osti Luukas uuden kissan. Se oli harmaa, pörröinen ja nimeltään Mosse. Mossella oli temperamentti, se oli joskus äkäinen ja usein laiska. Se piti maksapasteijasta ja lohesta, se lihoi silmissä ja kehräsi äänekkäästi ollessaan tyytyväinen. Ja vaikka se kynsi Luukkaan nojatuolin huonoon kuntoon ja raapi ärsyntyessään isäntäänsä, rakasti Luukas sitä aiavan yhtä paljon kuin sen kahta edeltäjää, kumpaakin heistä.

(ironista kyllä, kirjoitin tämän eilen, yöllä. en todellakaan arvannut että seuraavana iltana ymmärtäisin koko juttua paremmin kuin uskoinkaan.)

jan

Janin käsiä palelsi. Siinä ei ollut mitään uutta, mutta tänään ne kaiken lisäksi tärisivät. Jan tunsi kuoleman hiipivän hänen sormenpäistään ylöspäin, käsivarsia pitkin koko ruumiiseen, hitaasti. Hän oli vanha vain henkisesti, mutta ehkä se riitti. Häntä pelotti joskus. Usein. Hänhän oli vain mies, jolla oli maineensa. Se oli niin helppo menettää näinä päivinä.

ja sitten, lauluja

Kaikki lyriikat muistuttavat minua jostain tarinaan liittyvistä asioista, teemoista tai henkilöistä, heidän ajatuksistaan toisiaan kohtaan yms. En selitä, mikä kappale kertoo mistäkin, jotta voisitte tehdä omaa aivotyöskentelyä tai saada lyriikoista omia merkityksiänne tai jotain. Kaikki ovat hienoja biisejä. Minun mielestäni, ainakin. Voin polttaa parille teistä soundtrackin, jos olette oikeasti oikeasti kiinnostuneita.

1. The Offspring - "Kill the President"
in the world without leaders, who'd start all the wars? & all your enemies come from within

2. Mêlée - "The Perfect Mess"
my home's been lost to strangers
a path lead by invaders
lead the way
i'm gladly sure to stay, by your side

3. The Cure - "The Same Deep Water As You"
can't you see i try
swimming the same deep water as you is hard
'the shallow drowned lose less than we' you breathe
the strangest twist upon your lips
'and we shall we together'

4. Snow Patrol - "How To Be Dead"
you're a big boy now
so let's not talk about growth

5. Jimmy Eat World - "Pain"
it's a lie
a kiss with open eyes
she's not breathing back
anything but bother me

6. AFI - "The Prayer Position"
pushed to our knees so let us pray
and all together we'll bring the real rain
watch all that's wasted wash away
so let it come

7. The Cure - "Let's Go To Bed"
the two of us
together again
but it's just the same
a stupid game

8. The Killers - "All These Things That I've Done"
another head aches, another heart breaks
i am so much older than i can take

9. Robbie Williams - "Angels"
i'm lying in my bed
thoughts running through my head
and i feel the love is dead

Vika biisi, koska haluan olla korni. Tarina loppuu enkeleihin, niin myös soundtrack. Ja mä pidän Robbiesta. ;p

Niin. Ajatuksia?

julkalender

Previous post Next post
Up