(no subject)

Oct 16, 2006 08:08

rakkaus on jotain mitä tapahtuu meidän alkeellisimmissa aivoissa, ns. matelijanaivoissa, missä vapautuu minulla-on-hyvä-mieli-hormoonia, jonka nimeä en muista ennää. mutta kun on rakastunut, tätä hormoonia ei vapaudu, vaan sen määrä laskeutuu lähes negatiiviselle puolelle, minkä pitäisi ilmetä massennuksena, mutta rakastuneen ihmisen se saa palvomaan rakkautensa kohdetta. joten. sitte ko ei saakkaa rakkautensa kohdetta, niin muuttuuko se masennukseksi? kyllä? niin ainaki mää arvelen.

täten, elkää rakastuko.

en onneks oo ollu vuosiin rakastunu :) rakkaus on vanha juttu, meille on kasvanu paremmatki aivot. mutta, kaikki on kemiasta kiinni joten voiko sen estää ajattelemalla järkevästi kon tietää mistä kaikki paska johtuu? tästä lähin minä ainaki käytän tiedettä kaikessa tunteissani, joten en tiiä, milloha meikä tullee koskaan löytämään rakkautta koska olen näin tieteellinen paskiainen joka ei ossaa rakastua koska tietää mistä se johtuu ja ossaa vältellä sitä.

ehkä olen negatiivinen koska olen masentunut? muttako en oo. mutta mitä jos oonki, alitajuntaisesti, koska olen joskus ollut rakastunut, mutta kerta en saanut palvomaani kohdetta itselleni, niin se muuttuikin rakkaudesta masennukseksi.
entiiä.

ääliö meikä.
Previous post Next post
Up