anna aihe
Tuntuu vaan siltä että tekis mieli jutella jollekin aivan turhanpäiväsiä valituksia ja outoja ihmeellisiä tuntemuksia joita en oikein tajua. Kattelen pitkästä aikaa janin sivujen kuvia abiballista, abi bileistä yms. Tulee juuri se ihmeellinen tunne.. Ei kai se ole mitenkään ihmeellistä että tunnen olevani niin älyttömän erillinen noista jutuista, niin kuin olen, mutta että olen jotenkin kauhea onnellinen ja haluan että asiat olis aina niin. Tää on jotain niin mun tajunnan ylittävää käänteistä psykologiaa että koska kaikki näyttää mukavalta ja ihmisillä on juotavaa ja tupakkaa ja hauska, jopa hikisen hauskaa, jotenkin olisin ehkä joskus (vai nytkin?) halunnut sellaista itselleni, ja nyt haluan että se säilyis alexilla vaikka se sanoo ettei asiat ollu yhtään niin. Eikä varmaan olleetkaan, uskon sitä kyllä, mut jotenkin en kai vaan voi tajuta sitä. Waa, heti kun vaan nään bileitä joissa on nättejä tyttöjä ja juomia ja valoja niin voi aattelen et miten toi muka ei voi olla... just sitä jotain. Mut vittu, miten tyhmää. Ja se miten just kuvittelen kuinka ne puhuu SAKSAA keskenään ja menen vaan johonkin niin daydream-anti-daydream lukkoon... Miten vitussa voin ees ittelleni selvittää mitä mä oikein ajattelen? Se että ne puhuu sitä on sitä että mä olen ulkona vaikka ehkä haluisin olla sisällä. Mutta ihailevasti ulkona, ei mitenkään vihaisesti. Ja aattelen itteni vaan jokskin eri ihmiseksi sinne.. Häh.
Asiathan ei kuitenkaan tuu säilymään tälläsinä, eikä se enää koskaan luultavasti mene siihen mystiseen kouluun joka jäi mulle aina niin mystiseksi. Olin siellä mut en oikeestaan, näin vaan jotain vitun aikuista abiporukkaa ja ihmettelin. Miten se on muka voinut opiskella siellä koko ikänsä, mitä mitä mitä, miten se voi yleensä opiskella missään ja miten se on muka oikein tapahtunut?? Sit näin vielä videon sieltä. Pahensi vaan asiaa.
Niin asiat tosiaan muuttuu ja se menee ns. oikeesti opiskelemaan jonnekin helvettiin, en ees jaksanut kiinnostua siitä mihin se nyt sitten on hakemassa. Koska se on oikeestaan ihan sama, asiat menee luultavasti enemmän tai vähemmän paskaks joka tapauksessa. No tietysti se riippuu ihan näkökulmasta ja asenteesta onko se mitä tapahtuu paskaa vai ei. Itsestänikään en oo varma, vaikka jotenkin se tulee paskaa olemaan kuitenkin, niin kuin useimmat asiat elämässä. Se tulee olemaan miljoona kertaa ulkona olo, se etten tajua tai halua tietää tai jotain mitä tapahtuu, itse asiassa toi jälkimmäinen. Vitun crazy student life, jos se on kerran sustakin niin todennäköistä että niin tulee tapahtumaan niin mitä sä voit odottaa että mä ajattelen? Vittu musta ei tuu mitään joo back home girlfriend, mietin mitä nyt tapahtuu ja... AAAH. Ei vaan tuu mitään. Kuolen mieluummin riutumalla hitaasti tässä tilanteessa, kuin jostain hirveestä iskusta enkä enää pääse jaloilleni. Koska tiedän että jos päästän asiat siihen tilaa että joku isku voi tapahtua en siitä selviäis.
HAHAHA hauskinta on että kirjotan tätä johonkin livejournaliin, onneksi tää on monologista epäloogista beeässää. Mutku mutku.. Eiks näiden asioiden pitäis vaan olla kivoja? Miks kidutan itseeni? Just siks. Siis just. Missä biisissä se oli että i'd rather be miserable instead? Hmm, mutta niin. Jos voisinkin olla niinkun se, että jos joku mua huolestuttaiskin niin pian sen unohtaisin, tai että mulla ei olis mitään tarvetta ilmaista sitä paits hillitysti sille... Ei minnekään netin uumeniin. Ei kellekään ulkopuoliselle, eikä varsinkaan itselleen. Sehän kaikkein raastavinta kai onkin. XD
Sitten kaiken lisäks kun päivät pitkät pyörii päässä just alex, mutta myös pitkähiuksinättiyyberjesh bunny-frank ja joku goddamn antti ja fuckin hell, tuntuu vaan et miks en tekis asioita ittelleni helpommiks... Paitsi etten tiedä mitä sekin tarkottas. Helpompi tarkottais vielä vaikeempaa.
Siispä kuuntelen vaan saksalaista reggaeta, negaan vähän, niin kun lievästi, silleen pienesti vaan. Ja oikeestaan en jaksa enää, meen nukkuun ja unohtaan. Toivottavasti mun korvalehti lopettais vittuilun ja nukkuisin pitkään.
Kiroilin taas turhasti.
Asiathan ei kuitenkaan tuu säilymään tälläsinä, eikä se enää koskaan luultavasti mene siihen mystiseen kouluun joka jäi mulle aina niin mystiseksi. Olin siellä mut en oikeestaan, näin vaan jotain vitun aikuista abiporukkaa ja ihmettelin. Miten se on muka voinut opiskella siellä koko ikänsä, mitä mitä mitä, miten se voi yleensä opiskella missään ja miten se on muka oikein tapahtunut?? Sit näin vielä videon sieltä. Pahensi vaan asiaa.
Niin asiat tosiaan muuttuu ja se menee ns. oikeesti opiskelemaan jonnekin helvettiin, en ees jaksanut kiinnostua siitä mihin se nyt sitten on hakemassa. Koska se on oikeestaan ihan sama, asiat menee luultavasti enemmän tai vähemmän paskaks joka tapauksessa. No tietysti se riippuu ihan näkökulmasta ja asenteesta onko se mitä tapahtuu paskaa vai ei. Itsestänikään en oo varma, vaikka jotenkin se tulee paskaa olemaan kuitenkin, niin kuin useimmat asiat elämässä. Se tulee olemaan miljoona kertaa ulkona olo, se etten tajua tai halua tietää tai jotain mitä tapahtuu, itse asiassa toi jälkimmäinen. Vitun crazy student life, jos se on kerran sustakin niin todennäköistä että niin tulee tapahtumaan niin mitä sä voit odottaa että mä ajattelen? Vittu musta ei tuu mitään joo back home girlfriend, mietin mitä nyt tapahtuu ja... AAAH. Ei vaan tuu mitään. Kuolen mieluummin riutumalla hitaasti tässä tilanteessa, kuin jostain hirveestä iskusta enkä enää pääse jaloilleni. Koska tiedän että jos päästän asiat siihen tilaa että joku isku voi tapahtua en siitä selviäis.
HAHAHA hauskinta on että kirjotan tätä johonkin livejournaliin, onneksi tää on monologista epäloogista beeässää. Mutku mutku.. Eiks näiden asioiden pitäis vaan olla kivoja? Miks kidutan itseeni? Just siks. Siis just. Missä biisissä se oli että i'd rather be miserable instead? Hmm, mutta niin. Jos voisinkin olla niinkun se, että jos joku mua huolestuttaiskin niin pian sen unohtaisin, tai että mulla ei olis mitään tarvetta ilmaista sitä paits hillitysti sille... Ei minnekään netin uumeniin. Ei kellekään ulkopuoliselle, eikä varsinkaan itselleen. Sehän kaikkein raastavinta kai onkin. XD
Sitten kaiken lisäks kun päivät pitkät pyörii päässä just alex, mutta myös pitkähiuksinättiyyberjesh bunny-frank ja joku goddamn antti ja fuckin hell, tuntuu vaan et miks en tekis asioita ittelleni helpommiks... Paitsi etten tiedä mitä sekin tarkottas. Helpompi tarkottais vielä vaikeempaa.
Siispä kuuntelen vaan saksalaista reggaeta, negaan vähän, niin kun lievästi, silleen pienesti vaan. Ja oikeestaan en jaksa enää, meen nukkuun ja unohtaan. Toivottavasti mun korvalehti lopettais vittuilun ja nukkuisin pitkään.
Kiroilin taas turhasti.